Jykevä on ensimmäinen adjektiivi, joka tulee mieleen katsellessa Tuomiokirkonpuistossa sijaitsevaa Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkkiä. Harry Kivijärven yli neljämetrinen graniittiveistos on vaikuttava ilmestys.

Adolf Ivar Arwidsson vaikutti 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla suomalaisen identiteetin syntymiseen. Hän oli muun muassa runoilija, historiantutkija ja poliittinen toimija. Hänet muistetaan erityisesti lauseesta ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia”. Ilmeisesti kuolemattomaksi jäänyt lausahdus on J.V. Snellmanin kuvaus Arwidssonin ajattelusta.

Arwidssonin vaikutus kansallisen itsetunnon herättäjänä oli kuitenkin ilmeisen suuri. Hän oli Aura-seuran jäsen, johon kuului akateemisia kansallismielisiä henkilöitä. 1820-luvulla hän perusti Åbo Morgonbladin, johon Arwidsson itse kirjoitti paljon muun muassa poliittisia mielipiteitään, jotka usein olivat tyyliltään poleemisia. Hän myös arvosteli kansalaisia sivistymättömiksi, saamattomiksi ja veltoiksi.

1822 Arwidsson erotettiin mielipiteidensä vuoksi Turun akatemiasta. Arwidsson vieraili 1858 Suomessa ja hänet otettiin juhlallisesti vastaan. Hän kuitenkin kuoli sairaskohtaukseen kesken matkan.

Lähin pysäkki: 1842 Tuomiokirkkotori. Kävele pysäkiltä Tuomiokirkon editse Piispankadulle. Patsas on Tuomiokirkonpuistossa.

Ilkka Lappi