OP:n ekonomistit pitävät ennusteensa Suomen talouskasvusta ennallaan. Tuoreessa suhdanne-ennusteessa Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan 0,5 prosenttia kuluvana vuonna, mutta kasvavan 2,0 prosenttia vuonna 2025. OP:n ennusteet ovat säilyneet muuttumattomina keväästä saakka.

Suomen taloudessa on nähtävissä piristymisen merkkejä. OP:n ekonomistit arvioivat talouden kasvavan tämän vuoden jälkipuoliskolla edellisestä vuodesta 0,5 prosenttia. Koko vuoden osalta bruttokansantuote kuitenkin supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2024, koska BKT pieneni alkuvuonna. Vuonna 2025 elpyminen nopeutuu ja talous kasvaa keskimäärin 2,0 prosenttia. Vuonna 2026 talouskasvun arvioidaan asettuvan odotettuun pidemmän ajan keskiarvovauhtiin 1,3 prosenttiin.

– Talous on kehittynyt pitkälti odotusten mukaisesti, ja edellytykset elpymiselle ovat kohentuneet. Kotimarkkinoilla talouden vire on jopa ennakoitua parempaa. Riskejä liittyy ennen kaikkea vientimarkkinoiden kehitykseen, arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

Tänä vuonna taloutta on kannatellut lähinnä kulutuskysyntä. Investoinnit ovat vähentyneet jyrkästi ja vienti hieman. Ensi vuonna kaikki kysyntäerät kääntyvät kasvuun.

Yksityinen kulutus on vaisun kevään ja alkukesän jälkeen piristynyt muun muassa maksukorttidatan perusteella. Kulutuksen kasvuedellytykset ovat muutoinkin vahvistuneet. Inflaatio jää ensi vuonna 1,6 prosenttiin, ja reaalipalkat jatkavat kasvussa. Korkojen lasku tukee säästämisasteen laskua, yksityinen kulutus kasvaa ensi vuonna hieman käytettävissä olevia reaalituloja nopeammin.

Vienti on viime vuosina kehittynyt kohtalaisen vakaasti, kun otetaan huomioon vientikysynnän kehitys ja Venäjän kaupan pysähtyminen. Ensi vuonna vienti piristyy teollisen suhdanteen parantuessa ja palveluviennin elpyessä.

Investoinnit ovat sukeltaneet jyrkästi rakentamisen vanavedessä. Rakentamisen pohjakosketus on juuri meneillään, ja ensi vuonna rakennusinvestoinnit kasvavat selvähkösti. Rakentamisen taso on yhä viime vuosikymmenien keskiarvoa matalampi.

Inflaatio on jäämässä tulevina vuosina alle kahden prosentin. Tämä tukee kustannuskilpailun turvaavia palkkaratkaisuja, jotka voivat kohentaa vientiosuutta. Työttömyys alkaa vähitellen laskea ja työllisyysaste nousta. Kumpikaan ei ennusteen mukaan silti saavuta aiempaa suhdannehuippua vielä vuonna 2026. Julkinen vaje pienenee vastaamaan rakenteellista noin kahden prosentin vajetta suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Ennusteessa talous päätyy elpymisvaiheen jälkeen pitkän ajan keskiarvovauhtiin. Tämä ei pienennä rakenteellista työttömyyttä tai tasapainota julkista vajetta, vaikka arvioimme pidemmän ajan kasvunäkymien olevan viimeisten kymmenen vuoden keskiarvoa nopeampaa, toteaa Heiskanen.

Pidemmän aikavälin kasvuasteeseen vaikuttaa myös väestönkehitys. Väestönkasvu on ollut merkittävästi ennustettua nopeampaa Suomessa viime vuosina paljolti odotuksia suuremman maahanmuuton seurauksena. OP:n ekonomistit ovat luoneet väestönennustemallin, jotta väestönkasvun vaikutuksia voidaan huomioida talouden kasvuennusteissa. Mallin avulla luodut arviot osoittavat, että maahanmuutto voi nopeuttaa tai hidastaa Suomen BKT:n kasvua 0,4 prosenttiyksikköä seuraavan viiden vuoden aikana. Maahanmuutolla on siis merkittävä vaikutus myös suhdanne-ennusteisiin.

Maailmantalous on kasvanut viime aikoina noin kolmen prosentin vauhtia, jota sen ennakoidaan jatkavan lähivuosina. Palvelualojen suhdanteet ovat olleet paremmassa vireessä kuin teollisuuden, jonka odotetaan kuitenkin saavan vauhtia korkojen laskusta.

Yhdysvaltain talous on jatkanut pehmeässä laskussa. Talous kasvaa ensi vuonna runsaan kahden prosentin vauhtia, mikä painaa työttömyyttä hieman alemmaksi, mutta ei lisää inflaatiopaineita olennaisesti. Tämä mahdollistaa rahapolitiikan keventämisen. Presidentinvaalien tuloksen mahdolliset vaikutukset ovat todennäköisesti pienehköjä, joko neutraaleja tai hieman talouskasvua hidastavia. Tariffien korotuksella voi olla myös laajempia kansainvälisiä vaikutuksia.

Euroalueella elpyminen on kangerrellut, kun teollisuus ei ole piristynyt odotetusti. Loppuvuoden aikana talouskasvun ennustetaankin olevan nollan tuntumassa. Inflaation kehitys on samalla ollut odotuksia heikompaa, mikä mahdollistaa EKP:n korkojen laskun odotuksia nopeammin. Lisäksi hidastunut inflaatio nostaa ostovoimaa ennakoitua enemmän. Niin korkojen laskun kuin ostovoiman paranemisen ennustetaan kiihdyttävän talouskasvu seuraavan vuoden aikana, jolloin euroalue pääsee paremmin kiinni elpymiseen.

– Markkinoiden odotukset EKP:n korkojen laskusta ovat kasvaneet, kun talousnäkymät ovat heikentyneet euroalueella. Riskejä edelleen liittyy palkkojen nousuvauhdin hidastumiseen ja siihen, miten paljon korkoja voidaan laskea ennen kuin inflaatio kiihtyy uudestaan. Korkojen suunta on edelleen alaspäin, mutta laskuvauhtiin liittyy epävarmuutta, toteaa OP Ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela.

Riskit maailmantaloudesta nousevat paljolti geopolitiikasta niin Euroopassa kuin Lähi-idässä. Taloudelliset riskit liittyvät paljolti inflaatioon, jossa voidaan nähdä yllätyksiä suuntaan jos toiseen.

– Kansainvälisen talouskehityksen taloudelliset riskit ovat lähimmän vuoden aikana tasapainossa. Laskeva inflaatio ja korot voivat piristää teollista suhdannetta vahvemminkin. Taloustilannetta ei voi silti viime vuosien käänteiden jälkeen pitää tavanomaisena, mikä lisää riskejä, puhumattakaan geopoliittisesta epävarmuudesta, arvioi Heiskanen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)