Moni jää vaille apua mielenterveyden ongelmiin taloudellisista syistä tai siksi että palveluja ei ole saatavilla. Alle 25-vuotiaiden joukossa korostuu huoli rekisterimerkinnästä ja sen vaikutuksista.

Joka kolmas nuori on jäänyt vaille mielenterveyspalveluita tai kertoo läheisensä jääneen vaille palveluita, vaikka apu olisi ollut tarpeen. Tämä selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, jossa 36 prosenttia alle 25-vuotiaista sanoi joutuneensa tällaiseen tilanteeseen. Koko väestössä osuus oli kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Kyselyyn vastasi reilu tuhat suomalaista ja sen toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public)*.

Siinä missä vanhemmat pitivät avun hakemisen esteinä palvelujen huonoa saatavuutta ja taloudellisia syitä, alle 25-vuotiaiden vastaajien joukossa korostui huoli leimaantumisesta. Kyselyssä apua vaille jääneistä nuorista tai heidän läheisistään lähes joka toinen sanoi olleensa itse tai läheisensä olleen huolissaan siitä, että mielenterveyspalvelujen käyttämisestä jäisi merkintä terveystietoihin (ks. liite 2).

– Kyselytuloksista paistaa huoli, että merkinnät mielenterveyden ongelmien hoidattamisesta voivat vaikuttaa negatiivisesti myöhemmässä elämässä. On valitettavaa ja surullista, että tällainen huoli näyttää estävän oman hyvinvoinnin kannalta tärkeän avun hakemista nuorilla, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi tiedotteessa.

Rekisterimerkintä näyttää huolettavan nimenomaan nuoria. Yli 25-vuotiaista vastaajista vain joka kymmenes tai sitä harvempi sanoi tämän vaikuttaneen avun hakemiseen.

– Vastaukset näyttävät heijastelevan niitä huolia, joita nuoret kokevat tänä päivänä. Nuoriin kohdistuvat odotukset ja suorituspaineet yhteiskunnassa ovat kasvaneet ja heidän kokemansa epävarmuus on lisääntynyt. Tähän voi liittyä myös epävarmuutta ja huolta siitä, miten heidän terveydentilatietojaan käsitellään eri rekistereissä. Vaikka mielenterveysasioista puhutaan yhä avoimemmin ja mielenterveyden ongelmia hävetään yhä harvemmin, nuoria näyttää silti vaivaavan leimaantumisen pelko, Lammi sanoo.

Tietoja sairaushistoriasta selvitetään esimerkiksi terveyteen liittyvää vakuutusta, kuten sairauskulu- tai henkivakuutusta haettaessa. Nämä ovat monelle nuorellekin tärkeitä vakuutuksia.

Lammi muistuttaa, ettei avun hakematta jättäminen edesauta vakuutuksen saamista. Päinvastoin – vakuutusyhtiönkin näkökulmasta hoidossa oleva tai hoidettu mielenterveysongelma on pienempi riski kuin hoitamaton sairaus.

– Suurin osa mielenterveyden häiriöistä ei estä vakuuttamista, eikä esimerkiksi terapiassa käyminen ole meille itsessään syy jättää vakuutusta myöntämättä. Vakuutusta hakevan henkilön terveydentilaa tarkastellaan aina kokonaisuutena ja yksilöllisesti. Valtaosa mielenterveyden häiriöistä on niin lieviä tai niin hyvässä hoidossa, että vakuutus voidaan myöntää – jos ei täysimääräisesti, niin rajoitusehdoin tai korotetulla vakuutusmaksulla.

Vakavakaan mielenterveyden häiriö ei aina tarkoita, etteikö terveyteen liittyviä vakuutuksia voisi myöhemmin saada. Apua kannattaa siis hakea ajoissa.

– Vakuutusta haettaessa olennaisimpia ovat viimeisten viiden vuoden terveystiedot. Hoidetut ja ohimenneet, yli viisi vuotta oireettomina olleet mielenterveyden ongelmat eivät yleensä vaikuta vakuutuksen saamiseen lainkaan. Tässä mielessä rekisterimerkinnät menettävät merkitystään vuosien myötä, Lammi kertoo.

Noin 12 prosentissa LähiTapiolaan saapuvista henkivakuutushakemuksista ilmoitetaan jonkinlainen mielenterveyteen liittyvä seikka. Kaikki eivät johda rajoitusehtoon, saati hylkäykseen. Yleinen tilanne, jossa vakuutusta ei voida juuri sillä hetkellä myöntää, on sellainen, jossa mielenterveyden häiriöön liittyvät oireet ovat juuri alkaneet, jolloin tilannetta on vaikea arvioida.

– Henkivakuutus on tärkeä vakuutus esimerkiksi juuri perhettä perustavalle nuorelle. Vain hyvin harvoin mielenterveyden häiriöt estävät kokonaan tällaisen vakuutuksen saamisen. Lievät mielenterveyden ongelmat, joiden takia hakija käy terapiassa, eivät ole este kuolemanvaraturvan tai vakavan sairauden turvan saamiselle. Työkyvyttömyysturvankin voi näissä tilanteissa saada rajoitusehdolla. Jos tilanne on sellainen, jossa sairausoireet ovat juuri alkaneet eikä vakuutusta sen vuoksi tässä hetkessä voi saada, ohjeistamme asiakasta hakemaan vakuutusta myöhemmin uudestaan, Lammi sanoo.

Kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12.–19. tammikuuta. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public). Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston osalta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)