Kansanedustaja Johannes Yrttiahon (vas.) milestä omistajien voittojen tason säilyttäminen taantumasta huolimatta näyttää olevan Orpon hallitukselle EK:sta annettu keskeinen tehtävä. Yrttiahon mukaan tätä tehtävää toteuttaa niin sanottu "vientimalli" eli palkkakuoppalaki.

Isojen yhtiöiden osingonjako on huipputasolla. Palkankorotusvaraa olisi, mutta Yrttiahon mukaan Orpon hallitus koettaa nyt hillitä palkkapaineita työnantajan eduksi. Hallitus on jo heikentänyt työntekijöiden neuvotteluasemaa monella tavalla, leikkaamalla sosiaaliturvasta ja purkamalla työelämän oikeuksia.

Nyt hallitus puuttuu myös sopimisen vapauteen vientimallilain avulla. Yrttiahon mukaan sopiminen ei ole vapaata, jos sovittelijaa ohjataan lailla toimimaan toisen osapuolen, eli työnantajan, eduksi.

– Vientimallia koskeva lakiesitys asettaa sovittelijalle käytännössä velvollisuuden estää vientiliittojen sopimusratkaisua korkeammat korotukset muilla aloilla. Sovittelijan kädet sitomalla puututaan siis sopimisen vapauteen. Ennen kaikkea naisvaltaiset palvelualat uhkaavat tämän esityksen seurauksena jäädä syvenevään palkkakuoppaan, ja sukupuolten palkkaerot tietenkin kasvaisivat, Yrttiaho sanoo.

Yrttiaho muistuttaa, että suomalaisten reaaliansiot ovat pudonneet historiallisen rajusti viime vuosina. Paineet oikeutetuille palkankorotuksille kasvavat edelleen niin julkisilla kuin yksityisilläkin aloilla.

– Hallituksen vientimalli toimisi kautta linjan palkkoja painaen, ja näin kävisi myös vientialoilla. Julkisten alojen erittäin kovat palkka- ja rahoituspaineet etenkin hyvinvointialueilla tosiasiassa jarruttaisivat myös viennin sopimustasoa. Lisäksi vientiliittojen sopimukset eivät takavuosinakaan ole häävejä palkankorotuksia näille aloille taanneet, hän sanoo. Palkankorotuksia jarruttaa Suomen viennin heikko tilanne. Suomen viennille tärkeän Saksan talouden alamäki jatkuu ja idänkauppa on tyrehtynyt.

Yrttiaho ei näe ainuttakaan syytä hyväksyä lakiesitystä, mutta sen hylkäämiseksi on lukuisia, painavia perusteita.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)