Kela-korvauksia on tarkoitus kohdentaa aiempaa vahvemmin niihin lääkärikäynteihin, joita on heikommin saatavilla julkisessa terveydenhuollossa. Hallitus käynnistää valinnanvapauskokeilun 65 vuotta täyttäneille ja hyödyntää Kela-korvauksia omalääkärimallin kehittämisessä. Hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset palautettaisiin korotettuina.

Hallituksen uusi Kela-korvausmalli oli lausunnoilla 14.5.–23.6. Lausuntokierroksen jälkeen mallia on muokattu runsaasti.

– Olemme kuulleet lausuntopalautteen ja hyödyntäneet asiantuntijoiden näkemyksiä. Tuloksena ovat uudet, vaikuttavammat Kela-korvaukset, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo tiedotteessa.

– Kohdennamme Kela-korvauksia aiempaa vahvemmin sellaisiin lääkärikäynteihin, joita on heikommin saatavilla julkisessa terveydenhuollossa. Palautamme Kela-korvaukset hedelmöityshoitoihin merkittävästi korotettuina. Lisäksi muun muassa silmälääkäreiden, gynekologien, fysioterapian, hammashoidon ja mielenterveyspalveluiden korvauksia korotetaan, Grahn-Laasonen lisää.

Kela-korvauksia koskevat uudistukset tulisivat voimaan vaiheittain. Suurin muutos koskee 65 vuotta täyttäneitä, joille STM ja Kela valmistelevat Kela-korvauksiin perustuvaa valtakunnallista valinnanvapauskokeilua. Kokeiluun sisältyy hintakatto.

– Erityisen suurella mielenkiinnolla odotan valtakunnallista valinnanvapauskokeilua. Kokeilussa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityisen yleislääkärin vastaanotolle julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla. Kyse on eräänlaisesta valtakunnallisesta palvelusetelistä, johon ovat oikeutettuja kaikki 65 vuotta täyttäneet ympäri Suomen hyvinvointialueesta riippumatta. Kela esitti vastaavaa mallia hallitusneuvotteluissa, Grahn-Laasonen sanoo.

– Pidän välttämättömänä, että Kela-korvauksiin tulee hintakatto, jotta hyödyn korvauksista saa asiakas. Korvausten korotukset eivät saa valua hintoihin.

Kela-korvausten hintakatto otetaan käyttöön ensivaiheessa valtakunnallisessa valinnanvapauskokeilussa. Hintakaton toimeenpano on tarkoitus toteuttaa Kelan ja palveluntuottajien välisillä suorakorvaussopimuksilla siten, että hyväksyessään sopimuksen lääkäripalvelujen tuottaja sitoutuu tarjoamaan lääkärikäyntejä enintään hintakaton suuruisella hinnalla.

Hallitus on varannut Kela-korvausten nostamiseen valtion rahoitusta 335 miljoona euroa, joka jakautuu vuosille 2024–27. Viime vuonna lähes 1,5 miljoonaa suomalaista sai Kela-korvausta yksityislääkärillä käynnistä. Kela-korvattavia yksityisiä lääkärikäyntejä kertyi liki 3,4 miljoonaa.

Hallitus antoi torstaina 10. lokakuuta esityksen lakimuutoksesta, jolla palautetaan hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset. Korvaukset kattaisivat jatkossa noin 40 prosentin korvauksen perusteena olevista kustannuksista. Vuonna 2022 korvausprosentti oli noin 12,8 prosenttia. Hedelmöityshoidoista ei ole saanut Kela-korvausta 1.1.2023 alkaen.

Esityksen tavoitteena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä, parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta sekä edistää syntyvyyttä. Hedelmöityshoitojen korvaukset palautettaisiin laajuudeltaan sellaisina kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun saakka.

Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.

Seuraavassa vaiheessa hallitus antaa esityksen, jossa Kela-korvauksia kohdennetaan vaikuttavammin ennaltaehkäisyyn ja lääkärikäynteihin, joita on heikommin saatavilla julkisessa terveydenhuollossa.

Silmätautien erikoislääkärien ja gynekologien vastaanottokäyntien korvaustaksoja korotetaan (korvaustaksa arviolta 60–70 euroa).

Fysioterapia palautetaan korvattavaksi. Jatkossa korvauksen saa myös ilman lääkärin lähetettä enintään neljästä käynnistä vuodessa (korvaustaksa noin 15 euroa).

Suuhygienistikäynteihin lisätään suorakorvattavuus. Korvauksen saa ilman hammaslääkärin lähetettä enintään kahdesta käynnistä vuodessa (korvaustaksa noin 21 euroa).

Hammashoidon ja mielenterveyspalveluiden Kela-korvauksia korotetaan maltillisesti.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa viimeistään täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2025.

Hallitus käynnistää valtakunnallisen valinnanvapauskokeilun 65 vuotta täyttäneille. Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla (ensi vuonna noin 28 euroa). Jatkovalmistelussa määritellään, miltä osin kokeilu koskee erikoislääkärikäyntejä ja laboratoriotutkimuksia.

Kokeiluun sisältyisi lääkärikäyntien hintakatto, eikä kokeiluun sisältyvistä käynneistä ei voisi periä erillisiä palvelu- tai toimistomaksuja. Näin asiakkaalle jäisi maksettavaksi vain julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaava omavastuuosuus.

Kokeilun on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2025.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä ja vahvistaa hoidon jatkuvuutta hyödyntämällä myös omalääkärimallia. Tavoitteen edistämiseksi hallitus valmistelee ja toteuttaa omalääkärimallikokeilun.

Hyvinvointialueilla on käynnissä erilaisia omalääkärimallia kehittäviä hankkeita, joiden tavoitteena on hoidon jatkuvuuden parantaminen. Kokeiluja tuetaan Kestävän kasvun ohjelmasta (RRP).

Omalääkäri 2.0 -selvityksen mukaan saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee, sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät, terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät sekä potilastyytyväisyys paranee.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)