Suomalainen elintarviketeollisuus on toivonut jo pitkään lisää kotimaista rypsiä ja rapsia markkinoille. Kysyntää riittäisi, vaikka tuotanto kolminkertaistuisi nykyisestä. Rypsin ja rapsin viljely voisi hyvin olla osaratkaisu maatilojen taloudellisen kannattavuuden kasvuun. Lisäksi siitä hyötyisi ympäristö.

Pyhäjärvi-instituutti on aloittanut uuden kehittämishankkeen rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisäämiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle EU:n maaseuturahoitusta. Hankkeen kokonaisrahoitus on 567 000 euroa, josta tuen osuus on 80 prosenttia. Hankkeen yksityinen rahoitus on saatu alan eri toimijoilta. Motivaatio hankkeen rahoittamiseen löytyi helposti, sillä tarve kotimaiselle rypsille ja rapsille on suuri. Öljykasvien omavaraisuus vaihtelee 20–30 prosentin välillä, joten tällä hetkellä suurin osa raaka-aineista joudutaan tuomaan ulkomailta.

Hanketta toteutetaan viiden maakunnan alueella: Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa rypsin ja rapsin tuotantoa on jo paljon sekä Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa, joissa tuotannolle olisi erityistä potentiaalia. Tällä hetkellä suurin osa Suomen rypsistä ja rapsista kasvaa Varsinais-Suomessa. Suomen kokonaiskorjuuala on noin 40 000 hehtaaria ja siitä Varsinais-Suomessa kasvaa lähes 10 000 hehtaaria. Rypsi on yleensä hieman helpompi viljeltävä ja se talvehtii paremmin. Rapsi on hieman vaativampi, mutta satopotentiaali on suurempi, jos onnistuu. Molempia käytetään samalla tavalla.

Hanketta koordinoiva Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola keksii heti monta syytä, miksi uusien viljelijöiden kannattaisi ottaa rypsi tai rapsi viljelykiertoon.

– Talous on paras houkutin. Jos rypsi tai rapsi onnistuu edes keskinkertaisesti, niin se on kannattavampaa kuin viljan viljely. Lisäksi se on hyvä esikasvi, joka monipuolistaa viljelykiertoa. Viljatiloilla sen kanssa pärjää samalla kalustolla. Lisäksi se on kukkiva kasvi, joka lisää luonnon monimuotoisuutta ja resilienssiä, mikä on aina myös viljelijän etu.

Tällä hetkellä viljelijöitä mietityttää aloittamisessa kuitenkin viljelyn haastavuus.

– Suurimmat haasteet ovat kasvinsuojelu ja osaamisen puute. Tietoa ja ratkaisuja on jo paljon ja niitä pyritään tässä hankkeessa jakamaan eteenpäin. Lisäksi hankkeessa tuotetaan uutta tietoa esimerkiksi erilaisten tilakokeiden avulla.

Somerolla kokeiltiin tänä kesänä kymmenellä hehtaarilla syysrypsin kylvämistä suojaviljaan, eli ohran riviväleihin. Nyt ohra on puitu ja kokeilu vaikuttaa tällä hetkellä onnistuneelta.

– Ohrasato oli hyvä ja rypsin taimet selvisivät ohran puinnista hienosti. Nyt odotetaan, miten se talvehtii ja ensi vuonna sitten saadaan lopulliset tulokset, kertoo Jaakkola.

Jos kokeilu onnistuu, se helpottaa monilla tiloilla rypsin viljelyä. Yleensä syysrypsi pitäisi päästä kylvämään jo silloin, kun peltoja ei ole vielä korjattu. Jos edellisen sadon korjuu viivästyy, syysrypsi tai -rapsi joudutaan kylvämään liian myöhään, jolloin talvehtimisen kanssa tulee ongelmia.

Paimiossa kokeillaan puolestaan syys- ja kevätrapsin kylvämistä yhdellä kertaa, ja Etelä-Pohjanmaalla on selvitetty lannoituksen ja sadonkorjuun ajankohdan vaikutusta kasvien öljypitoisuuteen.

Syys- ja kevätmuotoisten rypsin ja rapsin keskimääräinen satotaso on noin 1 400 kiloa hehtaarilta, joskin satotasoissa on suurta hajontaa. Viljelyn onnistumispotentiaaliin voisi vaikuttaa muun muassa vaihtoehtoisilla kasvinsuojelumenetelmillä, maan kasvukunnosta huolehtimisella, lajiketuntemuksella ja ravinnehuollon optimoinnilla.

– Haasteet ovat siis tiedossa ja tässä hankkeessa on tavoitteena löytää niihin käytännön ratkaisuja. Toivottavasti saamme muutosta aikaan.

Suomeen on viime vuonna perustettu RypsiRapsi-foorumi: öljykasvituotannon kehittämisryhmä, jonka tavoitteena on edistää rypsin ja rapsin viljelyä ja sen kannattavuutta Suomessa.

– Foorumi tuo kehittämiseen pitkäjänteisyyttä ja sen avulla olemme saaneet kerättyä tietoa esimerkiksi rypsin ja rapsin viljelyn haasteista. Foorumi yhdistää viljelijät, teollisuuden, tutkimuksen ja neuvonnan. Sen kautta meillä oli jo hyvät viljelijäkontaktit, kun tämä hanke alkoi, kertoo Jaakkola.

Pyhäjärvi-instituutin Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanke on käynnissä vuoden 2026 loppuun. Hankkeen osatoteuttajia ovat Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja ProAgria Keskustenliitto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)