Turun kaupungin ympäristöterveys on kuluneena kesänä saanut kaupunkilaisilta aiempia vuosia enemmän ilmoituksia rotista. Jyrsijähavaintoihin on useita syitä. Yksi niistä on uusien asuinalueiden rakentaminen entisille joutomaille ja vanhoille teollisuusalueille.

Turun kaupungin johtava terveystarkastaja Jaana Annunen kertoo, että kaupunkilaisilta tulee yhteydenottoja rottahavainnoista viikoittain. Ympäristöterveydessä yhteydenottajille annetaan toimintaohjeet sekä otetaan yhteyttä tarvittaviin tahoihin.

– Syitä on monia ja niitä on vaikea yksilöidä. Rakentaminen on toki saanut populaatiot liikkeelle, mutta esimerkiksi myrkkyjen käytön rajaaminen vain ammattilaiskäyttöön voi edelleen vaikuttaa havaintojen määrään. Myös biojätteen kompostointivelvoitteen noudattamisessa ja kompostoinnissa voi olla vielä opeteltavaa, Annunen sanoo tiedotteessa.

Vuodesta 2018 kuluttajat ovat voineet ostaa kaupoista vain hiirenmyrkkyjä. Niitä ei saisi käyttää rottiin, sillä ne saattavat jopa lisätä rottien vastustuskykyä varsinaisia myrkkyjä kohtaan.

Biojätteen lajitteluvelvoite laajeni kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa kuluvana vuonna. Kotitalouksien biojäte on kompostoitava lämpöeristetyssä ja haittaeläimiltä suojatussa suljetussa kompostorissa tai se on erilliskerättävä omaan jäteastiaansa, jonka tyhjennykset tilataan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n asiakaspalvelusta.

Turun kaupunki reagoi havaintoihin, jotka liittyvät yleisten alueiden ja esimerkiksi puistojen jyrsijätorjuntaan. Kaupunki käyttää tuhoeläinten torjuntaan siihen erikoistunutta yritystä.

– Rottien ja muiden haittaeläinten hävittäminen kuuluu kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulle, joten rottahavainnoista kannattaa ilmoittaa aina tontin omistajalle tai isännöitsijälle. Kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla on varmistaa, ettei tuhoeläimillä ole saatavilla ravintoa ja suojaa, Annunen sanoo.

Turun kaupunki tekee jatkuvaa torjuntatyötä ympäri kaupunkia sekä omaehtoisesti että ilmoitusten perusteella. Joillakin alueilla torjuntaa tehdään ympäri vuoden.

– Jos yleisiltä alueilta on havaintoja tai kiinteistön lisäksi on syytä tehdä torjuntaa esimerkiksi viereisessä puistossa, me tilaamme torjuntafirman paikalle. Torjuntaa tehdään, kunnes havaintoja ei enää ole, kertoo viheraluepäällikkö Mari Helin Turun kaupungilta.

Jyrsijäongelmaa torjutaan myös lisäämällä jyrsijäsuojattujen roska-astioiden määrää kaupunkialueella.

– Roskat siis roskiksiin, niin ne eivät ole rottien ruokina kaduilla ja turuilla, Helin muistuttaa.

Kaupunki tekee tuhoeläintorjunnassa tiivistä yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. Yksi niistä on Turun Vesihuolto. Vesihuollon sivuilta voi myös tehdä ilmoituksen jyrsijähavainnoista.

– Meillä on aitiopaikka havaita jyrsijäpopulaatioiden kasvu, sillä kuvaamme noin 50 kilometriä viemäreitä vuosittain. Viemäreissä elävien rottien populaatiot eivät meidän havaintojemme mukaan ole kuitenkaan viime aikoina kasvaneet. Teemme jatkuvasti yhteistyötä torjuntafirmojen kanssa, kun torjuntaa on tarpeen laajentaa viemäriverkostoon, kertoo kunnossapitopäällikkö Petri Ahti Turun Vesihuollosta.

Hän kertoo, että Turussa on edelleen runsaasti kiinteistöjä, joilla on sekaviemäröinti. Kun tontin vesiä ei eriytetä oikeisiin järjestelmiin, se mahdollistaa myös rottien pääsyn jätevesiverkkoon muun muassa kuivatusjärjestelmien kautta. Ahti muistuttaa, että ruoantähteiden ja ruokarasvojen hävittäminen viemäriin kaatamalla on varma tapa houkutella rottia.

– Vaikka rasvan ja öljyn kaataminen lavuaariin on helppo tapa päästä siitä eroon, on se yksi haitallisimmista tavoista. Kiinteät ja hyytyneet rasvat siis biojätteisiin ja nestemäiset suljetussa astiassa sekajätteisiin, Ahti muistuttaa.

Jotta jyrsijöiden määrää pystytään hillitsemään, tarvitaan myös kaupunkilaisilta valveutuneisuutta. Kaikkein tehokkain keino torjua epätoivottuja jyrsijöitä on ennaltaehkäisy.

Kompostointiohjeiden noudattaminen, puutarhajätteen asianmukainen hävittäminen, tarkkuus lintujen talviruokinnassa ja jäteastioiden hoito ja tarkistus. Näillä kaikilla on merkitystä rottaongelman hoidossa.

Jos jyrsijöitä torjuu itse, paras keino on perinteinen loukku, jossa on syötti. Turhaa kipua tai tuskaa ei haittaeläimillekään saa aiheuttaa.

Rottahavainnoista kannattaa ilmoittaa aina tontin omistajalle tai isännöitsijälle. Yleisillä paikoilla tehdyistä rottahavainnoista ilmoitus tehdään Turun kaupungin palautepalveluun. Älä kaada ruokajätettä tai ruokaöljyjä viemäriin.

Jätehuolto on järjestettävä siten, etteivät eläimet pääse jäteastiaan. Varmista säännöllisesti, että jäteastiasi on suljettu ja ehjä. Suojaa kompostori haittaeläimiltä. Kompostoi ruokajäte vain umpinaiseen kompostoriin, joka on suojattu haittaeläimiltä.

Älä vie puutarhajätettä metsään tai maastoon. Kerää maahan pudonneet omenat ja hävitä ne asianmukaisesti. Lintujen ruokkiminen on kielletty keskusta-alueella puistot mukaan lukien.

Lintuja ei pidä ruokkia sulan maan aikaan, eikä niille saa tarjota muuta kuin linnuille sopivaa ravintoa. Ruoki lintuja harkiten ja vain omalla pihalla. Ruokintaan tulee käyttää ruokinta-automaattia. Maahan pudonnut ruoka on siivottava pois säännöllisesti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)