Nuoret naiset ovat ajatusmaailmaltaan yhä liberaalimpia, nuoret miehet yhä konservatiivisempia. Tutkimusnäyttöä väitteelle on yhä vähän mutta arkikokemus tuntuu tukevan ajatusta.

Samansuuntaista on pääteltävissä vaalien ehdokasasettelusta. Perussuomalaisten lista on vaaleista toiseen vahvasti miesvaltainen. Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät naisistuvat. Erityisesti vihreissä on ollut pulaa miesehdokkaista, etenkin nuorista.

Ero on vielä huomattavampi vaalituloksissa eli valituksi tulleissa.

– Perussuomalaiset on erittäin miesvaltainen joukkue, keskusta miesvaltainen. Vihreät erittäin naisvaltainen. Vasemmistoliitto ja demarit ovat selvästi naisvaltaisia, analysoi Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohonen.

Ruohosella on kaksoisrooli, sillä hän on paitsi tutkija myös kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Turussa. Hän pitää muutosta ongelmallisena päätöksenteon kannalta.

– Millä tavalla puolueet löytävät toisensa, jos ne puhuvat eri aiheista ja eri näkökulmista sen takia, että edustajat ovat erityyppisistä taustoista tai lähtökohdista. Kun puolueet eriytyvät toisistaan toimijuuden kautta, ne eriytyvät myös agendojen kautta. On vaikeaa muodostaa yhteisyyttä, jos ei puhuta samoista asioista tai samaa kieltä.

– Eriytyminen on rakenteellista. Sen takia olisi tärkeää, että yleispuolueissa olisi mahdollisimman heterogeeninen joukko ehdolla ja valituksi tulleissa.

Ongelmia tulee myös luottamuspaikkojen jaossa. Miesvaltaisissa ryhmissä vähän ääniä saaneet naiset nousevat helpommalla merkittäviksi vallankäyttäjiksi ja päinvastoin. Syynä ovat sukupuolikiintiöt, joista pidetään kiinni, syystäkin.

Yleinen huolenaihe on pula nuorista ehdokkaista.

– Nuoria ehdokkaita asetetaan kyllä ehdolle kaikissa puolueissa mutta valituksi tulleissa he ovat aliedustettuina, sanoo Ruohonen.

– Nuoria tarvittaisiin ehdokkaiksi, kiinnittymään politiikkaan ja puolueisiin – yhteiskuntaan.

Viime kuntavaaleissa perussuomalaiset nosti merkittävästi ehdokasmääräänsä. Toinen nousija oli kokoomus. Keskustan ehdokasmäärä on ollut trendinomaisessa laskussa.

– On todennäköistä, että kokoomus saa nyt eniten ehdokkaita, jos se onnistuu samalla tavalla kuin viimeksi, laskee Ruohonen.

Muutos on melkoinen, sillä ehdokasmäärä korreloi valtuutettujen määrän kanssa. Kannatus ei realisoidu valtuustopaikoiksi, ellei ole ehdokkaita. Etenkin kuntavaaleissa äänestetään ”tuttuja”. Ehdokasmäärä on siksi erityisen merkityksellistä.

Ruohonen on vetovastuussa puolueensa kuntavaalien ehdokasasettelusta, toisin sanoen ehdokkaiden hankinnasta, Turussa. Hänen mukaansa kokoomus haluaa pitää kiinni sukupuolten tasapainosta listallaan.

– Meillä on 60 ehdokasta, 30 naista ja 30 miestä. Ylivoimaisesti suurin syy kieltäytymiselle on ajankäyttö. Ajasta kilpaillaan. Some on tehnyt politiikasta jatkuvaa vaalikamppailua. Pitää todistaa omaa aktiivisuutta somessa. Se vääristää käsityksiä politiikasta.

Lasse Virtanen