Turun kaupunki on saanut positiivisia tuloksia liikuntaneuvontaryhmistä, joita järjestetään työikäisten liikkumattomuuden vähentämiseksi. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien osuus turkulaisten työikäisten keskuudessa on kääntynyt lievään laskuun.

Vuoden 2020 FinSote-tutkimuksen mukaan 58 prosenttia 20–54-vuotiaista varsinaissuomalaisista liikkui terveytensä kannalta liian vähän. Vuosien 2022–23 Terve Suomi -tutkimus osoittaa, että vastaava luku turkulaisten 20–64-vuotiaiden kohdalla on pudonnut 55,80 prosenttiin.

– Vaikka liikkumattomuuden kehityksessä on nähtävissä positiivisia merkkejä, erityisen huolestuttavaa on liikkumisen polarisoituminen ja liikkumattomuuden negatiiviset vaikutukset työ- ja toimintakykyyn, huomauttaa projektipäällikkö Johanna Friman Turun kaupungin Yhteisöllinen Turku -kärkihankkeesta tiedotteessa.

Turun kaupungin, Turun ammattikorkeakoulun, Paavo Nurmi -keskuksen ja TULE-tietokeskuksen yhdessä toteuttama ryhmämuotoinen liikuntaneuvonta on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tukea niitä, jotka kokevat omien liikuntakeinojensa riittämättömyyttä.

Kurssit tarjoavat tietoa, liikuntakokeiluja, ammattilaisten tukea ja pienryhmän kannustusta, mikä auttaa osallistujia löytämään itselleen sopivan liikuntatavan. Liikuntaneuvontaan osallistuvien paikallaanoloa ja arjen aktiivisuutta mitataan Polar-älykelloilla.

Vuodenmittaisen neuvontaprosessin aikana osallistujat tapaavat ammattilaisia lähes viikoittain ensimmäisen puolen vuoden aikana. Seurantavaiheessa tapaamiset harvenevat, mutta tulokset säilyvät.

Päättyneiltä ryhmiltä kerätyt tulokset ovat lupaavia: Terveyskuntotesteihin osallistuneiden painon keskiarvoinen muutos on 0–12 kuukauden seurantavälillä lähes viisi kiloa. Tulos on merkittävä tyypin 2 diabetesriskin ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Lihasvoima on lisääntynyt lähes kaikissa testeissä ja pysynyt lähtötilannetta paremmalla tasolla seurantajakson lopussa. Osallistujista 31 prosenttia kokee liikuntaneuvonnan vaikuttaneen paljon heidän pystyvyydentunteeseensa, ja 56 prosenttia kokee jonkin verran vaikutuksia.

– Tämä itseluottamuksen kasvu on avainasemassa pysyvien elintapojen juurtumisessa. Osallistujien fyysinen kunto on parantunut kaikilla mittareilla, ja energisyys on lisääntynyt samalla kun paikallaanolo on vähentynyt, Friman täsmentää.

Asiakkaat voivat hakeutua maksuttomaan toimintaan itse. Tänä syksynä liikuntaneuvontaan ohjataan osallistujia myös Varhan elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan pilotista. Varhan ja kuntien yhteistyöllä toteutettavan mallin kohderyhmänä ovat 18–65-vuotiaat esidiabeetikot. Liikunnan puheeksiottoa ja palveluohjauksen keinoja kehitetään myös yksityisten työterveyshuollon toimijoiden kanssa.

Ryhmämuotoisen liikuntaneuvonnan uudet kurssit alkavat loka–marraskuussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)