Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori, dosentti Daniela Alaattinoğlu on saanut arvostetun European Research Council -tutkimusrahoituksen.

Kyseessä on 1,5 miljoonan euron arvoinen ERC Starting Grant, joka myönnetään viideksi vuodeksi uransa alkuvaiheessa olevalle huippututkijalle.

– Tämä oli unelmani. ERC-rahoituksen saaminen tarkoittaa, että voin koota oman tutkimustiimini ja toteuttaa projektin, jota olen suunnitellut jo kauan. Se on iso kunnia, Alaattinoğlu sanoo tiedotteessa.

Projektissa tutkitaan saamelaisten oikeudelliseen osallisuuteen ja osattomuuteen johtavia mekanismeja. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa samaan aikaan toimivat totuus- ja sovintokomissiot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden oikeusvertailevaan tutkimukseen.

Miten maat ovat hallinneet saamelaisia, ja miten hallinto on kehittynyt? Miten kansat ovat mobilisoituneet parantaakseen oikeudellisia asemiaan? Näitä kysymyksiä Alaattinoğlu ryhmineen tarkastelee.

Totuus- ja sovintokomissiot ovat varsin uusi ilmiö Pohjoismaissa. Eletään siis oikeudellista murrosvaihetta.

– Kukaan ei tutkinut tätä oikeustieteellisestä tai vertailevasta näkökulmasta. Asia on merkittävä, sillä siihen liittyy tärkeitä kysymyksiä valtion vastuusta ja hyvityksistä.

Rahoitus mahdollistaa tutkimusryhmän perustamisen, johon kuuluu kaksi tutkijatohtoria, yksi väitöskirjatutkija sekä tutkimusassistentti ja -koordinaattori. Tutkimusprojekti rekrytointeineen käynnistyy vuoden 2025 alussa.

Ryhmään haetaan tutkijoita myös muita kuin oikeustieteilijöistä, sillä poikkitieteellisessä lähestymistavassa voidaan käyttää esimerkiksi sosiologien, antropologien, historioitsijoiden ja politiikan tutkijoiden ammattitaitoa.

Rekrytoitavilta vaaditaan kahden tai useamman pohjoismaisen kielen ja mielellään myös jonkin saamen kielen taitoa. Pyrkimyksenä on saada mukaan myös saamelaisia tutkijoita.

Suomessa ja Ruotsissa saamelaisten totuus- ja sovintokomissiot tekevät parhaillaan töitään, joiden odotetaan valmistuvan ensi vuonna. Norjassa komission raportti on jo luovutettu parlamentille, joka käsittelee annettuja suosituksia.

Komissioiden mandaatit poikkeavat hieman toisistaan eri maissa. Suomessa totuus- ja sovintokomission mandaatti on hyvin laaja, mutta budjetti on kolmesta maasta pienin. Työ keskittyy paljolti nykyhetkeen, Alaattinoğlu kertoo.

– Keskeisiä kysymyksiä ovat, millaista syrjintää saamelaiset kohtaavat nykyhetkessä, ja miten esimerkiksi ilmastokriisi vaikuttaa saamelaisiin kansana.

Norjassa korostuu sovinto, ja näkökulma on eteenpäin katsova. Raportissa käsitellään paitsi saamelaisten, myös muiden vähemmistöryhmien norjalaistamista. Sillä tarkoitetaan vähemmistökulttuurin häivyttämistä ja väestöryhmän sulauttamista valtaväestöön ja sen kulttuuriin.

Ruotsin komission työ keskittyy pelkästään saamelaisiin, erityisesti historiallisesta näkökulmasta.

Totuus- ja sovintokomissioiden lisäksi Pohjoismaissa on viime vuosina tullut myös merkittäviä saamelaisia koskevia oikeuspäätöksiä. Lisää on vielä luvassa.

Jotkut saamelaiset tahot käyttävätkin oikeuksiensa edistämiseen niin kutsuttua strategista käräjöintiä, jossa edistetään oikeusteitse tiettyjä, huolellisesti valittuja tapauksia pidemmän aikavälin tavoitteen edistämiseksi.

Alaattinoğlu haluaa rakentaa tutkimusprojektissa oikeudellisen osallisuuden ja osattomuuden teoriaa (engl. legal inclusion & exclusion), jota voi hyödyntää jatkossa muussakin tutkimuksessa.

Alaattinoğlu on suunnitellut tutkimusprojektin siten, että hän voi hyödyntää omia vahvuuksiaan tutkijana sekä aiempaa tutkimustaan uudella tavalla. Hän käyttää myös aiemmasta tutkimuksestaan tuttuja käsitteitä, kuten siirtymävaiheen oikeus (engl. transitional justice).

– Sillä tarkoitetaan sitä, kuinka yhteiskunta pääsee yli vanhasta sorrosta käsittelemällä, mikä oli väärin ja miksi. Se kertoo muuttuvasta oikeuskulttuurista.

Tutkimusprojektille nimetään tieteellisen neuvottelukunnan lisäksi myös sidosryhmien neuvottelukunta, johon voi kuulua esimerkiksi saamelaisorganisaatioiden edustajia tai kansainvälisiä asiantuntijoita eri maiden komissioista.

Hakeminen oli iso prosessi, johon Alaattinoğlu sai tukea sekä yliopiston tutkimuspalveluista että erityisesti kollegoilta tiedekunnassa.

Hän kirjoitti ensimmäistä hakemusversiota keväällä 2023 ennen vanhempainvapaataan. Prosessin ajoitus ei ollut optimaalinen, sillä tärkeitä kommentteja hakemustekstiin tuli vain kuukausi Alaattinoğlun tyttären syntymän jälkeen.

– Mietin hetken aikaa, että todellako ryhdyn tähän nyt. Mutta kirjoitin sitten osan hakemuksesta vauva kantoliinassa.

Kaksivaiheiseen hakuun kuuluu myös haastattelu. Siihen päästyään tutkijalla on jo hyvä mahdollisuus rahoituksen saamiseen.

Alaattinoğlu valmistautui haastatteluun huolellisesti ja harjoitteli vastauksiaan muun muassa tiedekunnan tutkimuslounaalla, jossa kollegat tenttasivat häntä hakemuksesta.

Perinpohjainen valmistautuminen palkittiin.

– Tämä on tähänastisen urani kohokohta. Toki minulla on tavoitteita myös tulevaisuuteen, ja haluan kehittyä oikeustieteilijänä.

Alaattinoğlu sai ERC-rahoituksen ensimmäisellä hakukerralla, mikä on epätavallista. Hänen tavoitteenaan oli saada hakemuksestaan palautetta sekä A-arvosana, jolla pääsee haussa seuraavaan vaiheeseen. Heikompi arvosana johtaa karenssiin seuraavilla hakukierroksilla.

Millaisia neuvoja Alaattinoğlu antaisi muille ERC-rahoituksen hakemista suunnitteleville?

– Täytyy olla hyvin selkeä ajatus siitä, mitä haluaa tehdä ja miksi se on tieteellisesti merkittävää.

Erityisesti haun myöhemmässä vaiheessa haastattelijoilla on kiire ja paljon hakemuksia läpikäytävänä. On osattava perustella kristallinkirkkaasti, miksi juuri kyseisen hakijan projekti pitäisi rahoittaa.

Läheltä piti, ettei Alaattinoğlusta tullut näyttelijää. Lukion jälkeen hän haki Teatterikorkeakouluun – ja pääsi erittäin kilpaillussa ja monivaiheisessa haussa aina viimeiseen vaiheeseen saakka.

Oikeustieteelliseen päädyttyään hän oli vähällä keskeyttää opinnot. Ensimmäisen vuoden sopimus- ja kauppaoikeuden kurssit eivät innostaneet Alaattinoğlua, ja vasta Johanna Niemen oikeussosiologian jakso sai oivaltamaan, että tämä voisikin olla oma juttu.

Alaattinoğlua kiinnostaa erityisesti oikeuden, yhteiskunnan ja oikeudenmukaisuuden suhde. Miten oikeus ja yhteiskunta kehittyvät yhdessä ja ovat riippuvaisia toisistaan?

– Oikeusjärjestelmä voi jopa luoda epäoikeudenmukaisuutta. Haluan tutkia, miten oikeudellisia keinoja voi käyttää epäoikeudenmukaisuuksien murtamiseksi, erityisesti vähemmistöjä tutkinut Alaattinoğlu sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)