Euroopan parlamentti on julkaissut EU-vaalien jälkeisen mielipidekyselyn, jossa tarkastellaan äänestyskäyttäytymistä ja EU-kansalaisten tärkeimpiä vaaliteemoja.

Huoli kansainvälisestä tilanteesta (53 %) nousi esiin mielipidekyselyyn osallistuneiden suomalaisten vastauksissa kysyttäessä aiheista, jotka kannustivat äänestämään kesäkuun EU-vaaleissa. Suomalaisten vastauksissa korostuivat myös EU:n puolustus ja turvallisuus (50 %) sekä demokratia ja oikeusvaltioperiaate (46 %) tärkeimpinä aiheina.

Kaikista vastaajista koko EU:ssa Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämiseen kannustivat hintojen ja elinkustannusten nousu (42 %) sekä taloudellinen tilanne (41 %). EU-tasolla kolmasosa vastanneista kertoo, että kansainvälinen tilanne (34 %) sekä demokratia ja oikeusvaltioperiaate (32 %) olivat heille tärkeimpiä aiheita, joka motivoivat äänestämään vaaleissa.

Äänestämättä jättäneet suomalaisvastaajat kertoivat, että aiheina sosiaaliturva, hyvinvointi ja terveydenhuollon saatavuus (32 %), EU:n puolustus ja turvallisuus (31 %) sekä hintojen ja elinkustannusten nousu (31 %) olisivat voineet kannustaa äänestämään kesäkuun EU-vaaleissa, kun taas EU-tasolla vastauksissa korostuivat hintojen ja elinkustannusten nousu (46 %) ja taloudellinen tilanne (36 %).

– Viime kesäkuussa ihmiset ympäri Euroopan saivat äänensä kuuluviin, kun todistimme korkeinta äänestysaktiivisuutta EU-vaaleissa 30 vuoteen. He antoivat meille mandaatin toimia, tarjota kysymyksiin vastauksia ja ratkaisuja sekä vaikuttaa positiivisesti heidän arkielämäänsä. Olemme valmiita toimimaan. Tulevien viikkojen aikana Euroopan parlamentti arvioi uutta Euroopan komissiota ja varmistaa, että se ottaa huomioon kansalaisten prioriteetit: elinkustannusten nousun, taloudellisen tilanteen, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, muuttoliikkeen ja turvallisuuden. Euroopan parlamentti jatkaa työtä sen eteen, että kansalaisten ääni kuuluu EU:ssa, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola kommentoi tuloksia tiedotteessa.

Kansalaisten tuki EU:lle säilyy korkeana taloudellisista murheista huolimatta. Kyselytutkimus osoittaa, että EU-kansalaiset ovat optimistisia EU:n tulevaisuuden suhteen (72 % suomalaisista, 65 % kaikista vastaajista). Suomalaisvastaajista 51 prosenttia kertoo, että heillä on positiivinen kuva EU:sta, mikä on yhdeksän prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä mittauksessa helmi–maaliskuussa. Suomalaisvastaajista 35 prosenttia pitää kuvaa neutraalina (7 prosenttiyksikköä enemmän alkuvuoteen verrattuna) ja 13 prosenttia negatiivisena (2 prosenttiyksikköä enemmän alkuvuoteen verrattuna).

Myös EU-jäsenyyteen suhtaudutaan edelleen positiivisesti: 75 prosenttia suomalaisvastaajista (-7 prosenttiyksikköä alkuvuoteen verrattuna) ja 70 prosenttia eurooppalaisista (-1 prosenttiyksikkö alkuvuoteen verrattuna) uskoo, että heidän maansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Kysyttäessä syitä, joiden vuoksi oman kotimaan koetaan hyötyneen EU-jäsenyydestä, esille nousee yhteistyö muiden jäsenmaiden kanssa (56 % suomalaisista, 36 % kaikista vastaajista), rauhan edistäminen ja turvallisuuden vahvistaminen (43 % suomalaisista, 32 % kaikista vastaajista), uusien työskentelymahdollisuuksien tarjoaminen (29 % suomalaisista, 24 % kaikista vastaajista) sekä talouskasvun edistäminen (25 % suomalaisista, 28 % kaikista vastaajista).

Luottamus eurooppalaiseen parlamentaariseen demokratiaan on erityisen korkea EU-tasolla Euroopan parlamentin uuden vaalikauden alussa – 42 prosentilla kaikista kyselyyn vastanneista on positiivinen kuva Euroopan parlamentista. Tämä on kaikkien aikojen korkein tulos kyseisessä mielipidekyselyssä. Suomalaisten osalta 37 prosenttia vastaajista kertoo, että heillä on positiivinen kuva Euroopan parlamentista, mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin keväällä 2024 ennen EU-vaaleja teetetyssä mielipidekyselyssä.

Kesäkuussa käydyissä EU-vaaleissa koko EU:n tasolla äänestysaktiivisuus oli 50,7 prosenttia. Suomessa puolestaan äänestysprosentti oli 40,4 prosenttia, joka oli 0,4 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuoden 2019 EU-vaaleissa.

Suomalaisvastaajista 53 prosenttia ja kaikista kyselyyn vastanneista 46 prosenttia toteaa äänestäneensä siksi, että he äänestävät aina vaaleissa. Suomalaisista 50 prosenttia ja kaikista vastaajista 42 prosenttia puolestaan kertoo, että he pitävät äänestämistä kansalaisvelvollisuutena. Suomalaisvastaajista 36 prosenttia ja kaikista vastaajista 20 prosenttia mainitsee halun tukea tiettyä poliittista puoluetta tai ehdokasta syynä äänestää. Suomalaisvastaajista 53 % (47 % kaikista) tekivät äänestyspäätöksensä EU-vaaleissa sillä perusteella, kuinka lähellä puolueen ehdotukset Eurooppaa koskevissa asioissa olivat heidän ajatuksiaan ja arvojaan.

Euroopan parlamentin teettämän 2024 EU-vaalien jälkeisen Eurobarometri-mielipidekyselyn toteutti Verian (ent. Kantar) kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa 13.6.–8.7. Osallistujat haastateltiin kasvokkain (lisäksi videohaastatteluita etäyhteyksin Tšekissä, Tanskassa, Suomessa ja Maltalla). Haastatteluja tehtiin yhteensä 26 349, joista Suomessa 1 014. EU-tason tulokset on painotettu jäsenvaltioiden väestömäärän mukaan. Kyselytutkimuksen painotuksissa on huomioitu sosiodemografiset muuttujat (sukupuoli ja ikä sekä alueet ja kaupungistuminen) sekä EU-vaaleja koskevien kysymysten osalta lisäksi kansallisen äänestysprosentti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)