Lääketieteen lisensiaatti Maria Peltola havaitsi väitöstutkimuksessaan aiemmin tunnistamattoman yhteyden keliakian ja ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen vaurion välillä. Löydös saattaa avata uusia mahdollisuuksia epilepsian ruokavaliohoidoissa.

Epilepsia on monimuotoinen neurologinen sairaus, jonka hoito rajoittuu usein ainoastaan kohtausten estoon. Yli 30 prosentilla epilepsiaa sairastavista ei saavuteta riittävää kohtauskontrollia lääkityksen avulla. Aikuisilla yleisin vaikeahoitoisen epilepsian muoto on ohimolohkoepilepsia, jonka merkittävin syy on hippokampuksen skleroosi eli ohimolohkon keskeisen rakenteen, hippokampuksen, hermosolujen kato ja arpeutuminen.

Tulehdusmekanismit vaikuttavat merkittävästi ohimolohkoepilepsian taudinkulkuun. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on korostettu suoliston roolia immuunivälitteisen tulehduksen välittäjänä aivoissa sekä havaittu, että keliakian esiintyvyys on odotettua korkeampaa epilepsiaa sairastavilla. Keliakia on autoimmuunisairaus, joka voi suolisto-oireiden lisäksi ilmetä myös neurologisina oireina, kuten pikkuaivojen ja ääreishermoston rappeumana.

Peltola selvitti väitöstutkimuksessaan vaikeahoitoisen epilepsian yhteyttä keliakiaan liittyvään autoimmuniteettiin. Lisäksi hän selvitti elimistön yleistä tulehdusreaktiota säätelevien molekyylien yhteyttä epilepsiaan. Hän löysi yllättävän yhteyden keliakiaan liittyvän autoimmuniteetin ja ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen skleroosin välillä.

– Tutkimuksen potilaista, joilla oli sekä ohimolohkoepilepsia että hippokampuksen skleroosi, viidesosalla esiintyi keliakiaan liittyvä autoimmuniteetti. Lisäksi koko tutkimuskohortissa, joka koostui 253 vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavasta potilaasta, havaittiin, että yhdeksällä prosentilla oli keliakiaan liittyvä autoimmuniteetti, Peltola kertoo tiedotteessa.

– Tulos oli odottamaton ja viittaa siihen, että gluteenin aiheuttama immuunireaktio saattaa olla osatekijä vaikeahoitoisen epilepsian kehittymisessä ja hippokampuksen vaurioitumisessa. Kun otetaan huomioon, että hippokampuksen skleroosi on yksi merkittävimmistä vaikeahoitoisen epilepsian syistä, kaikki sitä koskevat tekijät ovat olennaisia myös epilepsian hoitoon liittyvien mahdollisuuksien kannalta, Peltola huomauttaa.

Tutkimuksen löydös voi mahdollisesti avata uusia näkymiä ruokavaliohoitojen käyttöön vaikeahoitoisen epilepsian etenemisen estämisessä, vaikka tämän osoittamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Tässä tutkimuksessa ei vielä selvitetty, miten gluteeniton ruokavalio voisi vaikuttaa taudin etenemiseen. Tällä hetkellä ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen skleroosin hoito on pääasiassa kirurginen, jolloin kohtauksia aiheuttava aivokudos poistetaan leikkauksen avulla.

Peltolan tutkimuksen perusteella keliakian seulonta vaikeahoitoisessa epilepsiassa onkin suositeltavaa, koska verikokeisiin perustuvalla seulonnalla voidaan tunnistaa epätyypillistä tai ilman suolisto-oireita esiintyvää keliakian muotoa sairastavia potilaita.

Peltolan neurologian alaan kuuluva väitöskirja Drug-Resistant Temporal Lobe Epilepsy with Hippocampus Sclerosis: Implications of Gluten Associated Immunity and Interleukin-6 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 18. lokakuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)