Turun hovioikeus on 12. syyskuuta antamassaan ratkaisussa pysyttänyt Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 8.6.2023 antaman tuomion, jossa varsinaissuomalaisen pakkausvalmistajan yksikön päällikkö tuomittiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta 12 päiväsakon sakkorangaistukseen.

Käsiteltävänä on ollut joulukuussa 2020 tapahtunut työtapaturma, jossa työntekijän sormi on jäänyt kartiopussikoneen hihnan ja pyörän väliin, kun hän on yrittänyt poistaa koneesta rypistynyttä pussia. Työtapaturman johdosta tehdyllä työsuojelutarkastuksella havaittiin, että koneessa oli suojaamaton kohta, johon sormi saattoi mennä. Lisäksi selvisi, että vahingoittuneelle työntekijälle oli perehdytetty, että pusseja saattoi poistaa käsin linjastolta.

Käräjäoikeudessa käytiin läpi koneen suojaamista sekä työntekijöiden perehdyttämistä. Vahingoittunut työntekijä kertoi, että pussien korjaaminen linjastolla oli tapa, jota kaikki olivat käyttäneet. Koneessa on ollut valoverho, joka työntekijöiden on kuitenkin ollut mahdollista ohittaa kurottamalla sen ohi. Todistajana kuullun työntekijän mukaan koneeseen ei ole saanut kurkottaa eikä laittaa käsiä sen sisälle. Tarkoitus on ollut, että lähellä olevat asiat voi korjata, jos se on turvallista. Koneessa on ollut varoitustarrat. Vastaajan mukaan hän ei ole ollut tietoinen, että työntekijät olisivat kurotelleet koneen hihnojen alueelle. Kukaan työpaikalla ei vastaajan mukaan ollut kiinnittänyt huomiota tämänkaltaiseen vaaraan.

Käräjäoikeus katsoi todistelun perusteella, että ainakin vahingoittunut työntekijä oli käyttänyt työtapaa, jossa pusseja poistettiin valoverhon takaa. Työtapa oli päivittäinen, joten sen käyttö olisi ollut havaittavissa. Käräjäoikeus totesi, että vastaaja oli laiminlyönyt velvollisuuttaan valvoa ja selvittää, että koneen käyttöön ei ole muodostunut toimintatapaa, mikä aiheuttaisi vaaran työntekijöille.

Koneen suojauksen osalta käräjäoikeus katsoi, että koneeseen liimattujen tarrojen ja koneen käyttöohjeessa mainittujen puristumis- ja murskautumisvaarasta kertovien varoitusten perusteella työpaikalla olisi tullut tiedostaa koneeseen liittynyt turvallisuusriski. Pelkät tarrat eivät kuitenkaan olleet riittävä keino suojata työntekijöitä. Käräjäoikeus katsoi, ettei voitu pitää yllättävänä, että työntekijä varoitustarroista huolimatta ojentaa kätensä kielletylle alueelle. Vaara on työtapaturman jälkeen poistettu suojakotelolla. Suojaus olisi ollut mahdollista tehdä jo ennen työtapaturmaa. Käräjäoikeus katsoi, että vastaajan olisi ollut mahdollista havaita asianmukaisen suojauksen puuttuminen ja tehdä toimenpiteitä vaaran poistamiseksi.

Hovioikeus käsitteli pääosin samaa todistusaineistoa kuin käräjäoikeus, eikä nähnyt syytä arvioida näyttöä tai asiaa eri tavalla. Hovioikeus halusi kuitenkin korostaa erikseen korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2014:75, erityisesti kohtaa 32. Tässä kohdassa korkein oikeus toteaa, että vaikka koneen tai laitteen käyttöönottaja voi luottaa siihen, että CE-merkitty kone täyttää kansalliset vaatimukset, pelkkä CE-merkintä ja vaatimustenmukaisuusvakuutus eivät riitä takaamaan koneen turvallisuutta. Työnantajan on ennen koneen käyttöönottoa varmistuttava sen soveltuvuudesta tulevaan käyttöön ja käyttöolosuhteisiin. Lisäksi työnantajan on selvitettävä ja arvioitava vaarat ja tarvittavat toimenpiteet niiden poistamiseksi ja minimoimiseksi. Työnantajalla on myös jatkuva velvollisuus tarkkailla työympäristön turvallisuutta. Tämä velvollisuus koskee myös CE-merkittyä konetta.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen juristi Matti Suontausta muistuttaa, että työssä käytettävien koneiden ja laitteiden vaara-alueelle pääsyn estäminen on työnantajan vastuulla. Pelkkä CE-merkintä koneessa ei tarkoita, etteikö työpaikalla olisi tarpeen tehdä toimia koneen turvallisuuden varmistamiseksi. On erittäin hyvä, että hovioikeus on tuomiossaan korostanut mainittua korkeimman oikeuden ratkaisua, jossa asia on selkeästi tuotu ilmi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)