Turun kaupungin taloudellinen asema on vaikeutunut merkittävästi. Seurauksena on se, että Turku käynnistää yt-neuvottelut ja aikoo nostaa kunnallisveroa.

– Taloustilanteen heikentymiseen on varauduttu jo osana viime vuoden valmistelua, mutta rakenteellinen epätasapaino on kasvanut ennakoitua voimakkaammin ja tästä syystä talouden tasapainottaminen edellyttää uusia sopeutustoimia, toteaa Turun kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen tiedotteessa.

Kansliapäällikön talousarvioluonnoksessa ensi vuoden alijäämä on -28,9 miljoonaa euroa. Vuosien 2025–27 taloussuunnitelma on rajusti alijäämäinen, mutta talouden tasapainoon pyritään vuoden 2027 päätteeksi.

Kansliapäällikön talousarvioluonnoksessa on esityksiä talouden tavoitteiden jatkovalmistelua varten. Luonnos sisältää ehdotuksia sekä menoja vähentävistä, että tuloja lisäävistä toimenpiteistä. Tunnistettu sopeutustarve on noin 50 miljoonaa euroa.

Kansliapäällikön talousarvioluonnoksessa on jouduttu poikkeamaan pormestariohjelman talous- ja verolinjauksista, joiden mukaan lähtökohtaisesti pidättäydytään niin verojen korottamisesta, kuin palvelujen määrän ja laadun leikkauksistakin.

Kansliapäällikön talousarvioluonnoksessa esitetään kunnallisveroksi 7,1 prosenttia. Tänä vuonna se on 6,9 prosenttia. 0,2 prosenttiyksikön korotuksen arvioidaan lisäävän verotuloja 8,8 miljoonalla eurolla.

Lautakunnat käsittelevät seuraavaksi palvelukokonaisuuksien toimintasuunnitelmat syyskuun loppuun mennessä ja kaupunginhallitus käsittelee koko kaupungin valmistelutilannetta lokakuun alussa.

– Talousarviovalmistelun lähtökohdat ovat valitettavan haastavat, mutta kansliapäällikön talousarvioluonnos toimii pohjana jatkovalmistelulle. Seuraavaksi lautakunnat käyvät luonnoksen pohjalta läpi lautakuntien talousarvioiden lähtökohdat ja esittävät huomionsa luonnokseen. Kaupunginhallitus käsittelee kokonaisuutta seminaarissaan 7.–8. lokakuuta, jonka jälkeen pyydän valtuustoryhmiltä heidän tavoitteensa talousarvioneuvotteluihin. Varsinaiset talousarvioneuvottelut valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunnassa alkavat 20. lokakuuta, toteaa Turun pormestari Minna Arve (kok.).

Talousarvion jatkovalmistelussa linjataan niin toiminnan ja talouden tavoitteet kuin talouden tasapainottamista edellyttävät sopeutustoimet. Pormestarin talousarvioesitys tuodaan kaupunginhallitukselle 4. marraskuuta ja kaupunginvaltuustolle 11. marraskuuta.

Talousarvio sisältää niin merkittäviä sopeutustarpeita, että niillä tulee olemaan vaikutuksia myös henkilöstöön. Turun yhteistoimintaelimelle tuodaan tiistain 17. syyskuuta kokoukseen kutsu neuvotteluiden aloittamiseksi.

Yhteistoiminnassa on tarkoitus käydä sopeuttamisen keinoja läpi, ja etsiä mahdollisia vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi niin toimintojen tehostamisen, tulojen lisäämisen kuin henkilöstön käytön vähentämisen kautta. Neuvottelut käydään ennen kuin kaupunginhallitus antaa talousarvioesityksen valtuustolle päätettäväksi 11. marraskuuta.

– Toivomme, että talouden tasapainottamiseen löytyy riittävästi vaihtoehtoja, mutta mitään toimenpiteitä ei voida tässä vaiheessa talousarviovalmistelua sulkea pois, siksi aloitamme neuvottelut nyt. Selvitämme eri vaihtoehtojen vaikutuksia näiden tulevien kuuden viikon aikana, ja talousarvioesityksen valmistuessa meillä on selvempi kuva tarvittavista toimista sekä niiden vaikutuksista. Kasvatuksen ja opetuksen välitön palvelutuotanto kuitenkin turvataan myös tässä tilanteessa, toteaa Heikkinen.

Turun kaupungin vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025–27 taloussuunnitelman valmistelu käynnistyi keväällä. Kuluvan vuoden talouden suunnitteluprosessi jakautuu karkeasti kahteen vaiheeseen.

Ensimmäisessä vaiheessa ja osana keväällä alkanutta virkavalmistelua arvioitiin toimintaympäristön muutoksia ja palvelutuotantoon kohdistuvia tarpeita. Talouden suunnittelua varten määritettiin suunnitteluluvut, joihin palvelukokonaisuuden valmistelivat vuoden 2025 toiminnan ja talouden tavoitteet.

Talouden tilannekuva ja käsitys kuntatalouden haasteista on tarkentunut osana virkavalmistelua. Koronapandemian aikana kuntien palvelutuotantoon kohdistui poikkeuksellisia tarpeita, jotka osaltaan kasvattivat toimintamenoja. Valtio päätti tällöin määräaikaisista kuntataloutta vahvistavista toimenpiteistä, joiden johdosta kaupungille ei muodostunut välittömiä lisähaasteita talouteen. Määräaikaisten toimenpiteiden päättyessä rahoitusvastuu kasvaneista kustannuksista siirtyi kuitenkin kaupungille.

Toisena merkittävänä kustannuksia kasvattaneena tekijänä on ollut viimeisin kunta-alan palkkaratkaisu, joka on kasvattanut henkilöstömenoja noin 26 miljoonaa euroa viimeisten vuosien aikana. Samaan aikaan suunniteltua voimakkaammin kasvanut henkilöstön käyttö on lisännyt rakenteellista epätasapainoa.

Soteuudistuksen seurauksena kuntatalouteen kohdistetut leikkaukset vähentävät merkittävästi kaupungin valtionosuuksia. Vuodelle 2025 kohdistuva leikkaus on 29,9 miljoonaa euroa, josta 8,4 miljoonaa on vielä vuosi sitten täysin ennakoimatonta lisäleikkausta. Vuodesta 2027 eteenpäin pysyväksi leikkaukseksi jää 22,3 miljoonaa euroa.

Soteuudistus vaikutti myös kaupungin tulorahoituksen suhteellisiin osuuksiin. Yhteisöverotulojen suhteellinen osuuden kasvu koko kaupungin tuloista teki kaupungin taloudesta suhdanneherkemmän. Yleisen taloustilanteen haasteet heijastuvat siten kaupungin talouteen aiempaa voimakkaammin ja nopeammin. Kuluvan vuoden aikana näkymät suhdanteen palautumisesta kasvu-uralle ovat siirtyneet eteenpäin. Tämä on laskenut verotulojen kasvuennusteita ja lisännyt osaltaan sopeutustarvetta.

Vuoden 2025 alusta toteutuva TE-uudistus tulee myös osaltaan lisäämään sekä kustannuksia että tuloja. Tällä hetkellä käytettävissä olevien arvioiden mukaan siirtyvä rahoitus ei riitä kattamaan siirtyviä menoja toisin sanoen valtio ei siirrä siirtyvien tehtävien mukana riittävää rahoitusta kunnille. Erityisenä huolena on lisäksi palveluvelka, joka vaikuttaisi siirtyvän kaupungille ilman lisärahoitusta. TE-uudistuksen osalta valmistelut ovat monilta osin kesken ja yksityiskohdat tarkentuvat syksyn aikana.

Kaupungin investointitaso on ollut vuosien 2012–22 aikana muihin suuriin kaupunkeihin nähden erittäin alhainen. Kaupungille on muodostunut investointivelkaa ja tämä heijastuu seuraavien vuosien investointitarpeisiin. Investointiohjelma vastaa kasvavan kaupungin kehitystarpeisiin, mutta erityisesti peruspalvelujen palveluverkkojen tarpeisiin. Investoinnit keskittyvät vahvasti kouluihin ja päiväkoteihin.

Kaupungin vallitsevan taloustilanteen seurauksena investoinnit rahoitetaan velalla, jolloin rahoituskustannukset kasvat. Veronkorotuksen lähtökohtana ovat kasvaneet investoinnit ja niiden johdosta kasvavat korkokulut.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)