TurkulainenVeikko Satto, 17, on saanut kahden vuoden stipendin UWC (United World Colleges)-yhdistykseltä. Häntä odottaa kahden vuoden pituiset IB-opinnot Waterford Kamhlaba -lukiossa, joka sijaitsee eteläisessä Afrikassa Eswatinin kuningaskunnassa, joka tunnettiin ennen nimellä Swasimaa.

Kansainvälistä IB-tutkintoa arvostetaan, sillä se avaa ovet sekä suomalaisiin että ulkomaisiin korkeakouluihin. UWC-liikkeen ideana on, että lukiolaiset ympäri maailmaa opiskelevat samassa koulussa. Verkoston päämääränä on edistää kansainvälistä koulutusta ja rauhaa.

Satto kertoo haun olleen monivaiheinen. Erillinen valintatilaisuus haastatteluineen pidettiin Helsingissä. Suomalaisia hakijoita oli yli sata, mutta monet jättivät leikin kesken. Hakija voi toivoa pääsevänsä tiettyyn kohteeseen, mutta lopullisen päätöksen tekee UWC.

– Ensimmäinen hakukohteeni oli oikeastaan Italia, sillä olen musiikki-ihmisiä ja sieltä löytyisi kunnon musiikki-instituutti. Mutta Eswatinissakin pystyn jatkamaan harrastustani koulussa sekä vapaa-ajalla. Täällä Turussa soitan sähkökitaraa bändissä konservatoriolla sekä laulan kuorossa.

Stipendi myönnetään vuosittain vain kymmenkunnalle lukiolaiselle. Siihen kuuluvat lukukausimaksut, asuminen ja ruokailut. Korvausta saa myös meno- ja paluumatkoista sekä lukukausien välissä vietetyistä Suomen-lomista.

– Lomilla täytyy päästä takaisin Suomeen, koska olen tähän asti asunut vanhempieni luona ja tottunut näkemään kavereitani usein, sanoo Satto.

Koulussa noudatetaan eteläisen pallonpuoliskon lukuvuosirytmiä, eli opinnot alkavat tammikuussa. Ennen kurssien alkua luvassa on kampukseen ja uusiin ihmisiin tutustumista.

Satto saa todennäköisesti oman huoneen, mistä on mielissään. Sieltä käsin voi soitella videopuheluita kätevästi, sillä Eswatinissa on sama aikavyöhyke kuin Suomessa.

– Vaikka olen ekstrovertti, tykkään kun saan omaa rauhaa. En ryhtynyt ystävystymään kenenkään kanssa etukäteen WhatsApp-ryhmässä, vaan odotan, että pääsen paikan päälle. Tutustun mieluummin oikeaan ihmiseen kuin somepersoonaan.

Lukiossa on laaja tarjonta aineita, kuten kieliä, antropologiaa ja yrityshallintoa. Satto ei ole vielä päässyt käsiksi kurssivalintoihin. Englantia on tullut tankattua ja lisää on luvassa.

– En ota ainevalinnoista stressiä. Jos suomen kieltä tarjotaan, se kiinnostaa, sekä tietysti musiikki ja englanti. Viimeksi mainittua täytyy opiskella lisää, sillä tavallisen suomalaiskoulun englannin opetus ei kunnolla valmista tähän reissuun. Tulen kielitaidollani toimeen, mutta haluaisin olla parempi.

Yksi UWC-kokemuksen erityispiirteistä on vapaaehtoistyö. Sattoa kiinnostaisi työskentely sairaalassa, sillä hän ei ole ennen ollut vastaavassa työympäristössä. Hän hehkuttaa UWC:n ryhmähenkeä.

– Ihan mieletön yhteisö. Tämä ei ole tavallinen ulkomaanvaihto. Porukka on lämmintä ja tulee halaamaan ja kyselemään kuulumisia.

Hyvinvointivaltion kasvatilla on omat haasteensa Eswatiniin sopeutumisessa. Satto on keliaakikko, mikä hankaloittaa ravintoloissa käymistä. Eswatini ei ole kovin turvallinen valtio, joten kaupungin keskustassa ei kannata hengailla yömyöhään.

– Voin tietysti matkustella myös Eswatinin lähistöllä, esimerkiksi Mosambikissa. Eläimiä ja vuoristoa olisi kiva nähdä.

Hilda Hietanen