Saariston jatulintarhat ovat edelleen tutkijoillekin mysteeri
Nauvon Finnbyssä sijaitsevat oudot sisäkkäiset labyrinttimäiset kuviot jaksavat hämmästyttää satunnaisia kulkijoita. Jatulintarhat ovat yksi isoimmista mysteereistä, mitä Suomesta on löytynyt. Jatulintarha on kivien reunustama labyrintti, joka johtaa kuvion ulkoreunalta sen keskelle. Tyypillisimmillään se on halkaisijaltaan noin kymmenen metriä.
Turun yliopiston arkeologi ja keskiajan tutkija Ilari Aalto kytkee esimerkiksi Nauvon jatulintarhan osaksi laajempaa jatulintarhojen ketjua tai ainakin osaksi laajempaa ilmiötä.
– Suoranaista faktaa on asiasta hyvin vähän. Tällaisia kivistä rakennettuja yksinkertaisia muinaisjäännöksiä on hyvin vaikea ajoittaa. Yleinen oletus koskien niin Finnbyn kuin muitakin pohjoismaisia jatulintarhoja on, että ne olisi tehty keskiajalla tai sen jälkeen, tähdentää Aalto.
Ajoittavia tekijöitä on hankala löytää, mutta joitain viitteitä on Aallon mukaan esimerkiksi keskiaikaisten kivikirkkojen maalauksissa löytyvät tismalleen samanlaiset ristin ympärille rakennetut jatulintarhat.
– Nauvon kirkosta löytyy myös tämä tarha huonosti säilyneenä keskiaikaisessa jatulintarhamaalauksessa. Tämä antaa ainakin vähän vihjettä siitä, että tämä muoto on tuttu. Finnbyn jatulintarha on siitä poikkeuksellinen, että se on suhteellisen tiiviisti asutulla isolla saarella, kun suurin osa muista saariston jatulintarhoista on pienillä saarilla ja luodoilla, korostaa Aalto.
Tutkijoiden yleisimmät käsitykset jatulintarhoista ovat, että ne olisi esimerkiksi tehty ajankuluksi saariin, odotettaessa parempia säitä. Toinen skenaario Aallon mukaan on se, että jatulintarhoja olisivat rakentaneet paimenet.
– Se on ihan selvää, että merelliseen ympäristöön ne liittyvät, koska tarhoja on hyvin vähän sisä-Suomessa. Jatulintarha-nimitys on alun perin Pohjois-Pohjanmaalta ja Perämeren alueelta. Jatuli on myös tarkoittanut paikallisissa uskomuksissa jättiläistä, kertoo Aalto.
Ruotsinkielisessä saaristossa jatulintarhoilla on Aallon mukaan kosiskeluun viittaava merkitys jungfrudans eli neidontanssi, mikä olisi viitannut jatulintarhojen yhteydessä nuorten miesten neitojen piirittämiskosiskeluihin.
– En tiedä ihan tarkkaan miten neidontanssi toimisi käytännössä, koska sinne johtaa vain yksi mutkitteleva polku keskipisteeseen. Toinen näkökulma on se, että näillä jatulintarhoilla olisi viitattu kaupunkeihin Jerusalem tai Trojaborg, mitkä viittaisivat Välimeren alueen kaupunkeihin. Jatulintarhan voi tässä mielessä nähdä lintuperspektiivistä kaupungin pohjapiirroksena, painottaa Aalto.
Mitään arkeologisia löytöjä tai havaintoja ei ole Finnbyn jatulintarhasta löydetty.
– On hyvin tyypillistä, että jatulintarhat ovat eräällä tavalla yksinäisiä ja niiden välittömästä läheisyydestä ei ole löydetty mitään itse tarhaan liittyvää, sanoo Aalto.
Kurt Hedborg


















