Talouden tyyppi erottaa suomalaisia vahvasti. Perhekunnan muoto selittää taloudellisen epävarmuuden kokemusta jopa enemmän kuin työttömyys tai työssä olo. Etenkin yksinhuoltajat ja yksin asuvat ovat muita haavoittuvammassa asemassa. Tieto selvisi YTK:n laajasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi yli 13 500 YTK:n työikäistä jäsentä.

Yksinhuoltajilla ja yksin asuvilla on muihin vastaajiin verrattuna heikompi säästöpuskuri, enemmän oman talouden raskaita sopeutustoimia ja pessimistisemmät odotukset omasta tilanteesta.

Puolison kanssa asuvat ovat talouden suhteen keskimäärin muita vakaammassa asemassa.

– Elämäntilanne vaikuttaa taloudellisen epävarmuuden kokemukseen merkittävästi. Tulos on pysäyttävä, sillä se kertoo siitä, miten erilaisessa asemassa suomalaiset ovat vaikkapa elinkustannusten nousun vaikutusten osalta, sanoo YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen tiedotteessa.

Huoli työttömyyden kasvusta on yleistä kaikissa taloustyypeissä, mutta se korostuu yksinhuoltajilla. 58 prosenttia yksinhuoltajista on huolissaan oman alansa työllisyyskehityksestä, kun yksin asuvista huolta kokee 55 prosenttia ja puolison kanssa asuvista 52 prosenttia.

Samalla yksinhuoltajat arvioivat muita useammin myös oman työttömyysriskinsä hieman muita vastaajaryhmiä korkeammaksi (10 %), kun vastaava osuus on yksin asuvilla kahdeksan prosenttia ja puolison kanssa asuvilla seitsemän prosenttia.

Tulokset viittaavat siihen, että elämäntilanne ei vaikuta ainoastaan koettuun taloudelliseen tilanteeseen, vaan myös odotuksiin ja huoliin työmarkkinoilla. Erot korostuvat erityisesti arjen taloudessa ja puskurien riittävyydessä.

Menojen nousun kokemus on yleistä kaikissa ryhmissä, mutta yksinhuoltajista jopa 87 prosenttia kertoo kulujensa kasvaneen viimeisen 12 kuukauden aikana (yksin asuvat 74 %, puolison kanssa asuvat 73 %).

Taloudellisen tilanteensa merkittävästi heikentyneeksi arvioi 36 prosenttia yksinhuoltajista, kun yksin asuvilla vastaava osuus on 23 prosenttia ja puolison kanssa asuvilla 15 prosenttia.

Säästöjen riittävyydessä erot ovat niin ikään selviä: yksinhuoltajista 27 prosenttia selviäisi säästöillään enintään kuukauden ja 15 prosentilla ei ole lainkaan säästöjä, kun puolison kanssa asuvilla vastaavat luvut ovat 11 prosenttia ja seitsemän prosenttia. Tämä näkyy myös arjen sopeutustoimissa, sillä yksinhuoltajat ovat muita useammin säästäneet ruuassa (55 %), siirtäneet suurempia hankintoja (57 %) ja käyttäneet säästöjä arjen menoihin (44 %).

– Tulokset osoittavat, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan suojavaikutus on useimmissa tapauksissa hyvä, mutta yhdistettynä tiettyihin elämäntilanteisiin työttömyys voi olla vaikeampi yhtälö. Työttömyyden kestot ovat keskimäärin pidentyneet ja yhä useammalla myös enimmäismaksuaika täyttyy. Tämä luo ison haasteen niille, joilla ei turvaverkkoja ole, Hänninen toteaa.

YTK Jäsenpulssi on kaksi kertaa vuodessa toteutettava laaja kyselytutkimus, jossa kartoitetaan vastaajien työelämää, tulevaisuudenodotuksia ja taloudellista tilannetta. Kysely lähetetään sähköpostitse kaikille YTK:n jäsenille

Kysely on anonyymi, mutta vastaajilta kerätään laajat taustatiedot. Vastaajien kokonaismäärä oli 13 636. Vastausaika oli 12.–19. maaliskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)