Naantali on muutakin kuin muumit, meri ja vanhakaupunki, mutta näillä saadaan jo matkailija houkuteltua haaviin. Itse asiassa kansainväliset turistit eivät ensisijaisesti hakeudu Naantaliin vaan saaristoon. Siksi Naantalia kannattaa markkinoida saaristokaupunkina, johon kuuluvat myös Rymättylä, Merimasku ja Velkua.

– Kansainväliset turistit lähestyvät asiakasta saaristo edellä. Meillähän ei ole viidentoista tähden hotelleja, mutta meillä on suomalainen luksus, kertoo toimitusjohtaja Tarja Rautiainen Visit Naantalin pittoreskissa toimistossa vanhakaupungin ytimessä.

Rautiainen uskoo, että Naantalissa on haluttu lähteä hyödyntämään sekä merimaisemaa että kysyntää.

– Nythän olemme satsanneet tosi paljon Lappiin jo kymmeniä vuosia. Satsaus saaristoon koetaan Visit Finlandin puolella tärkeäksi, ja saaristo on meille tosi ajankohtainen, Rautiainen pohtii matkailun trendejä.

Merellisyys itsessään tekee jo Naantalista saaristokaupungin, jota kannattaa paketoida palveluksi etenkin kansainvälisille pyörämatkailijoille. Saariston Rengastie on tunnettu ja suosittu myös kotimaisten matkailijoiden keskuudessa. Innokkaana pyöräilijänä Rautiainen myös tietää mitä myy.

– Täytyy muistaa, että saaristoon pääsee 365 päivänä vuodessa, mutta jos haluaa kiertää renkaan, silloin sesonki alkaa nyt. Toimistossa olemme juuri satsanneet lauttojen aikatauluihin.

Kun kuntaliitos toteutettiin vuonna 2009, ei Rautiaisen mukaan ollut epäselvää, etteikö kokonaisuuden nimeksi tulisi Naantali. Muutos aiheutti toki pientä kipuilua etenkin Velkualla, joka oli pitkään Suomen pienin suomenkielinen kunta. Kuntaliitoksesta on seurannut kuitenkin paljon hyvää etenkin matkailun saralla.

– Jokaisella kunnalla on silti edelleen oma identiteettinsä. Kun mennään Velkualle, puhutaan Velkuasta, juuri sinne usein pyöräilevä Rautiainen kertoo.

Hän kehuu Palvan kirkkoa ja Vaihelan tilaa, muttei nosta mitään tiettyä saaristokohdetta suosikikseen.

– Kyllä se on tämä luonto ympärillä ja kaikki pyöräretket. Maaston vaihtelevuus, kokonaisuus. On peltoa ja perunaa, kaikki ne tuoksut ympärillä. Meillä on myös erityisen komeat sillat, vaikkei niiden alta purjeveneet aina mahdukaan, Rautiainen summaa.

Eräs aito höyrylaiva kuitenkin. Kesän merkki Rautiaiselle ja varmasti kaikille naantalilaisille on, kun Ukko-Pekka puhisee ja päästää viheltäen paineet ulos saapuessaan vanhakaupunkiin. Laituri näkyy Rautiaisen työpaikalle Naantalin matkailun taloon, josta turistit hakevat karttoja ja esitteitä.

– Tässä kun istun työpöytäni edessä, näen Kultarannan ja meren. Oikeastaan vältän puhumasta Naantalista porttina saaristoon, sillä vanhakaupunki on keskellä merta. Kultarantakin on saaressa.

Vielä on kysyttävä kahdelta juuri Örön linnakesaareen matkaavalta naantalilaisherralta, mikä on heidän näkemyksensä Naantalista saaristokaupunkina. Timon ja Empun mielestä kantakaupunkia ei voi saaristoon lukea, mutta Merimasku ja Rymättylä sitä kuitenkin ovat.

– Naantali on mukava kaupunki, ei liian suuri. Uusi kylpylä on okei, kunhan sulautuu kulttuurimaisemaan, Timo sanoo.

Naantalin kylpylän laajentuminen luostarikirkon kupeeseen onkin merkittävä osa tulevaisuuden Naantali-matkailua. Sijaintinsa takia se on aiheuttanut myös keskustelua, kuten kaikki vanhakaupungin ympäristöön rakentaminen. Rautiainen muistuttaa, ettei uusi boutique-hotelli valmistu vielä, vaan vasta vuonna 2027.

– Uusi kylpylä sopii kyllä kaupunkiin, Emppu kiittelee.

Hän toivoo myös, että Naantalin torielämää elvytettäisiin. Ehkä tälläkin tavoin voisi tuoda saaristoteemaa matkailijoille näkyviin.

– Niin sanottu torimestari voisi järjestää tapahtumaa vaikka kerran viikossa.

Eveliina Portnoj