Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä, ja yli puolet suomalaisista viettää aikaa mökeillä. Yhä useampi pohtii myös mökkeilyn ympäristövaikutuksia. Suomen ympäristökeskus Syke laski ensimmäistä kertaa suomalaisten mökkeilyn tuottamat kasvihuonekaasupäästöt. Tutkimusta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (saaristoasiain neuvottelukunta SANK), ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus Syke. Yhteistyötahoina mukana ovat olleet Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry ja Suomen Omakotiliitto ry.

Syken toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaisten mökkeilyn kokonaishiilijalanjälki on noin 1,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Yhden mökin keskimääräinen hiilijalanjälki Suomessa on noin 2,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Mökkeilyn osuus mökkeilevän suomalaisen keskimääräisestä vuosittaisesta hiilijalanjäljestä on 7,5 prosenttia. Laskenta perustuu pääsiassa vuoden 2021 tietoihin ja vuoden 2023 alussa käytössä olleisiin päästökertoimiin.

Mökkeilyn hiilijalanjälkilaskentaan sisältyvät mökkien energiankulutus, matkat mökille, mökiltä käsin tehtävät asiointimatkat, veneily sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus. Laskelmaan eivät sisälly rakentamisvaihe, maankäyttösektorin päästöt, ruoka ja päivittäistavarat tai ulkomailla sijaitsevat mökit.

Eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyy mökkeilyyn liittyvästä liikenteestä. Mökkeilyn hiilijalanjälki koostuu liikkumisesta (58 %), energiankulutuksesta (19 %), tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta (18 %) ja veneilystä (5 %).

Hiilijalanjälkilaskennan yhteydessä asiantuntijat selvittivät myös vuosien 2021–23 energia- ja taloustilanteen vaikutuksia mökkeilyyn. Kyselytutkimukseen saatiin paljon vastauksia. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että mökkeilijöitä kiinnostavat energia- ja ympäristöasiat.

– Suomalaiset mökkeilijät kaipaavat ja hakevat tietoa mökkeilyn ympäristövaikutuksista, ja monet ovat jo tehneet toimia energiankulutuksen ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi, kertoo toiminnanjohtaja Marju Silander Suomen Omakotiliitto ry:stä tiedotteessa.

Suomalaisten mökkien ominaisuudet, varustelutaso ja mökkeilyn tavat vaihtelevat, joten myös yksittäisten mökkien hiilijalanjälkien välillä on suurta vaihtelua. Tutkimuksen rinnalla laadittiin laskuri, jonka avulla jokainen voi halutessaan selvittää oman mökkinsä hiilijalanjäljen. Laskuriin syötetään tietoja mökkimatkoista, lämmityksestä, sähköstä, veneilystä sekä tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta.

– Laskurimme auttaa ymmärtämään, mistä juuri oman mökin päästöt aiheutuvat. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Järvi- tai Itä-Suomeen mökille matkaavan perheen mökkeilyn hiilijalanjälkeä todennäköisesti kasvattaa pitkä automatka. Lähimökkeilijän hiilijalanjälkeen saattaa puolestaan eniten vaikuttaa mökin talvilämmitys, kertoo erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskuksesta.

Mökkeilyn hiilijalanjälkeä voi pienentää monin eri tavoin. Mökkimatkan päästöjä voi vähentää vaihtamalla vähäpäästöisempään kulkutapaan ja pienentämällä matkasuoritetta. Kuten kotonakin, myös mökillä kannattaa käyttää energiaa säästäen ja valita energiatehokas talvilämmitysratkaisu. Mökkeilijän hiilijalanjäljen laskuri tarjoaa lisää vinkkejä ilmastofiksuun mökkeilyyn.

Mökkeilyn hiilijalanjälki -tutkimushanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (saaristoasiain neuvottelukunta SANK), ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus Syke. Yhteistyötahoina mukana ovat olleet Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry ja Suomen Omakotiliitto ry. Tutkimuksen toteutti Syke. Laskuri laadittiin yhteistyössä Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)