Asuminen muodostaa merkittävän osan suomalaisten päästöistä, mutta suurin osa ei ole tietoinen asumisensa hiilijalanjäljestä. Starkin teettämän tutkimuksen* mukaan hieman yli neljännes suomalaisista tietää asumisensa hiilijalanjäljen ja puolet tietää, miten asumisen hiilijalanjälkeä voi vähentää.

Tietotaso oman asumisen hiilijalanjäljestä jakaa suomalaisia. Yli neljännes (26 %) suomalaisista kertoo tietävänsä oman asumisensa hiilijalanjäljen, mutta selkeästi suurempi osa ei ole tietoinen asumisen hiilijalanjäljestä.

Puolet (50 %) suomalaisista kertoo kuitenkin tietävänsä, millä keinoin omaa asumiseen liittyvää hiilijalanjälkeä voi vähentää.

Lämmityksen osuus on keskivertosuomalaisen asumisen päästöistä merkittävä. Asumisen muita päästöjä ovat sähkö, vedenkulutus ja rakennusaikaiset päästöt.

– Sähkösopimusta tehdessä jokainen voi päättää, mitä energianlähdettä suosii, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi toteaa tiedotteessa.

Erityisen hyvin asumisensa hiilijalanjäljen tietävät omakotitalo- ja paritaloasujat. Heistä 30 prosenttia kertoo tietävänsä oman asumisensa hiilijalanjäljen. Vastaava luku kerrostaloasujien keskuudessa on 22 prosenttia ja rivitaloasujien keskuudessa 26 prosenttia.

– Asumisen hiilijalanjälki ei vaikuta vain ilmastoon, vaan se näkyy myös asukkaiden kukkarossa. Esimerkiksi hyvin eristetty talo säästää merkittävän määrän energiaa, millä on iso merkitys Suomen olosuhteissa, Päiväniemi sanoo.

Omakotitalo- ja paritaloasujat tietävät myös muihin verrattuna parhaiten, miten asumisen hiilijalanjälkeä voi pyrkiä vähentämään.

Itäsuomalaiset ovat parhaiten kartalla asumisensa hiilijalanjäljestä

Itäsuomalaisista lähes kolmannes (31 %) kertoo tietävänsä, mikä oman asumisen hiilijalanjälki on. Länsisuomalaisista asumisensa hiilijalanjäljen tietää 27 prosenttia ja etelä- sekä pohjoissuomalaisista 23 prosenttia.

– On hiukan yllättävää, että pohjoissuomalaisten joukossa on vähiten heitä, jotka tietävät asumisensa hiilijalanjäljen, kun energiankulutus on siellä kuitenkin merkittävää lämmityksen vuoksi pitkän talvikauden aikana, Päiväniemi pohtii.

Päiväniemen mukaan viime talvena energian hinnan nousujen myötä opittuja energiansäästötottumuksia olisi hyvä jatkaa.

– Esimerkiksi asunnon lämpötilan lasku voi säästää pitkällä aikavälillä merkittävästi energiaa, ja se vaikuttaa myös asumisen hiilijalanjälkeen. Pienilläkin teoilla ja fiksuilla materiaalivalinnoilla voi saada paljon aikaan, Päiväniemi vinkkaa.

Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2023 -kysely tehtiin Stark Suomen toimeksiannosta. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin Bilendin M3 Research -verkkopaneelissa helmikuussa. Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)