Lääkehoitoon sitoutumista edistävät tieto lääkkeen käytön tarkoituksesta, lääkkeen antamista hyödyistä sekä kokemus siitä, että terveydenhuollon ammattilaisella on kokonaiskuva hoidosta. Sivuvaikutukset, pirstaloituneet hoitosuhteet ja kokemus siitä, että kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa tai -vastuuta hoidosta vastaavasti haittaavat lääkehoitoon sitoutumista.

Kolme neljästä koki tulleensa kuulluksi terveydenhuollossa lääkehoidosta päätettäessä ja 70 prosenttia kertoi olevansa osallisena yhteisessä päätöksenteossa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Yli 85 prosenttia sanoi ymmärtäneensä miksi lääkehoitoon on päädytty ja mitä lääkehoidolta odotetaan. 96 prosenttia oli sitoutunut omaan lääkehoitoonsa.

Kolmasosa ei kokenut saaneensa riittävästi tietoa lääkkeen tehosta, turvallisuudesta ja laadusta.

Vain puolet kertoi saaneensa tietoa lääkkeen mahdollisista sivuvaikutuksista apteekissa, vaikka yli 90 prosentille oli tullut lääkkeistä sivuvaikutuksia. Yleisimpiä sivuvaikutuksia olivat väsymys, pahoinvointi, särky tai kipu, neuropatia, suuoire ja ripuli. Valtaosa oli kertonut lääkkeiden sivuvaikutuksista ammattilaiselle, useimmiten hoitavalle lääkärille tai syöpäsairaanhoitajalle. Vajaalle puolelle tehtiin muutoksia lääkehoitoon keskustelun jälkeen: puolelle määrättiin toista lääkettä ja 41 prosentilla lääkkeen annosta pienennettiin. Joka kymmenes oli omatoimisesti vähentänyt lääkeannosta tai lopettanut lääkkeen käytön kokonaan.

Kolmasosa oli ottanut omatoimisesti esille lääkehoitoon sitoutumisen mahdollisia haasteita terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, mutta vain kolme prosenttia oli tehnyt ilmoituksen lääkkeen haittavaikutuksista Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle. Kolmannes oli tehnyt itse ilmoituksen sähköisellä lomakkeella ja neljännekselle ilmoituksen teki terveydenhuollon ammattilainen. Joka toisella oli käytössä ajantasainen lääkityslista ja kymmenesosa oli kuullut kansallisesta riskilääkeluokituksesta.

– Terveydenhuollossa ja apteekeissa on ensiarvoista kohdata sairastunut yksilönä ja huomioida lääkehoitoon liittyvät huolenaiheet sekä keskustella yhdessä sairastuneen kanssa, miksi lääkehoitoon on ryhdytty ja mitä siltä odotetaan. Omatoimisesti ei tule tehdä muutoksia lääkeannokseen tai lopettaa kokonaan lääkkeen käyttöä, sanoo Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä tiedotteessa.

Suomen Syöpäpotilaat ry toteutti Lääkehoitoon sitoutuminen -kyselyn loka–marraskuussa (458 vastausta). Lääkehoidolla tarkoitetaan varsinaisia syöpälääkkeitä, yhdistelmähoitoa, hormonihoitoa sekä lääkkeellisiä tukihoitoja.

Yli puolet kyselyn vastaajista oli käyttänyt lääkkeitä osana omaa syöpähoitoaan vähintään vuoden. Lähes puolet oli seurannassa, vajaa kolmasosa kävi paraikaa syöpähoidoissa tai ylläpitohoidossa sekä vajaa neljännes sairastaa levinnyttä tai kroonista syöpää. Eniten vastauksia kertyi rintasyöpään (52 %), gynekologiseen syöpään (9 %) ja keuhkosyöpään (7 %) sairastuneilta. Vastaajista 90 prosenttia oli naisia ja yli puolella oli vähintään alempi korkeakoulututkinto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)