Kaikkien aikojen ensimmäinen Suomessa valmistettu auto on mynämäkeläistä käsityötä. Tämä historiallinen menopeli sai nimen Korvensuu 1913 valmistuspaikkansa ja -vuotensa mukaan. Mynämäellä sijaitsi viime vuosisadan alussa konepaja, jossa valmistui lähinnä maatalouteen sopivia koneita ja vempeleitä. Konepajaa johti Frans Lindström, jolta ei rohkeita ideoita puuttunut. Häntä voidaan pitää oman aikansa keksijänerona, mitä koneisiin ja laitteisiin tulee.

Suomalainen autokanta oli 1910-luvun alussa vielä aika olematonta. Lindström oli kuitenkin reissannut aikakauteen nähden varsin paljon myös ulkomailla ja nähnyt siellä erilaista uutta ja hienoa tekniikkaa. Mistä lienee päähänpisto lopulta syntynytkään, mutta joka tapauksessa Lindström päätti rakentaa itse auton. Auton rakennus sai alkunsa vuoden 1910 tienoilla ja päättyi Korvensuun lopulliseen valmistumiseen vappuna 1913. Projektin kimpussa vierähti melko pitkä tovi, sillä autoa koottiin muiden hommien lomassa. Sympaattinen Korvensuu oli kahden hengen kulkuväline. Ratti sijoitettiin brittityyliin oikealle puolelle. Käsijarru ja vaihdekeppi löytyivät korin ulkopuolelta. Maksiminopeus oli noin 40 kilometriä tunnissa. Korvensuussa oli monia sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka ajavat asian tänäkin päivänä.

Lindströmille oli alun alkaenkin kunnia-asia, että auto kootaan ja kasataan omin voimin ja omista osista. Lindström ja kumppanit joutuivat turvautumaan lopulta vain muutamiin ulkomaisiin osiin. Suurin piirtein vain sytytystulppia ja renkaita ei kotimaisilta valmistajilta löytynyt. Mynämäen pelle pelottomille itse valmistettu auto oli sen tason käyntikortti, että sen jälkeen ei erikseen tarvinnut todistella teknistä taitotasoa.

Korvensuun neitsytajo suoritettiin tammikuussa 1913, jolloin tehtaanjohtaja itse puksutteli kärryn jäätä pitkin Turkuun. Mahtoi siinä olla paikallisilla asukkailla ihmettelemistä, kun Lindström kaasutteli Korvensuulla pitkän meren jäätä kohti maakunnan keskusta. Kun auto todistettavasti liikkui ripeästi paikasta toiseen, olisi sillä ollut menekkiä muuallakin. Lindströmin prototyyppi jäi kuitenkin ainoaksi lajissaan, eikä siitä ollut tarkoituskaan tehdä teollista sarjatuotetta.

Johtaja Lindströmin myöhempi kohtalo oli kova. Punakaarti kaappasi kevään 1918 sisällissodan melskeissä tehtaan ja surmasi sen isännän. Korvensuu 1913 palautui tragedian jälkeen takaisin perheen haltuun huutokaupan kautta. Korvensuun konepajalla itsekin työskennellyt Juho Koskisai muutaman mutkan kautta auton myöhemmin haltuunsa. On pitkälti juuri Kosken ansiota, että autovanhus on säilynyt näinkin timanttisessa kunnossa jälkipolville. Korvensuulla on viimeksi huristeltu Mynämäen vuoden 1967 maatalousnäyttelyssä, jolloin Juho Koski hieman kaasutteli näyttelyväen iloksi. Auton omistus on periytynyt sittemmin Kosken suvun sisällä.

Korvensuu on ollut viimeksi virallisessa rekisterissä 1920-luvulla, jonka jälkeen se vapautettiin ansaitulle varhaiseläkkeelle. Mynämäen maineikas automobiili on ollut erilaisten näyttelyiden kiintotähti siitä lähtien. Nykyään se talvehtii Uudenkaupungin automuseossa ja vierailee kesäisin syntysijoillaan Korvensuun konepajan museolla.

Heikki Möttönen