Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan mökeillä suurimmat vahingot aiheutuvat tulipaloista, luonnonilmiöistä ja putkistovuodoista, joista monet paljastuvat talven jälkeen. Keväällä onkin syytä tehdä mökissä ja sen pihapiirissä tarkastuskierros.

Luonnonilmiövahinkojen määrä vaihtelee vuosittain, mutta myrskyn aiheuttamat omaisuusvahingot voivat olla huomattavan suuria, jopa kymmeniä tuhansia euroja, jos katto vaurioituu myrskyssä ja vettä pääsee sisään.

– Joka vuodelle ei osu yhtä kovia myrskyjä, mutta niihin kannattaa ehdottomasti varautua, Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalveluista vastaava johtaja Markus Uimonen neuvoo.

Myrskytuulet ovat saattaneet irrottaa loppusyksyn ja talven aikana kattopeltejä, joten kannattaa varmistaa keväällä, että ne ovat kunnolla kiinni, eikä katossa ole rikkoumia.

– Vakuutus kattaa valtaosan myrskyvahingoista, mutta se ei tyypillisesti korvaa esimerkiksi kattovuotoa ilman myrskytuulen tai muun ulkoisen syyn aiheuttamaa rikkoumaa tai jos sadevesi imeytyy mökin rakenteiden läpi, Uimonen sanoo.

Tontilla olevien puiden kunto kannattaa tarkistaa vähintään kerran vuodessa ja varsinkin kovien myrskyjen jälkeen. Kiinteistön omistajalla on velvollisuus huolehtia vahinkojen ennaltaehkäisystä poistamalla lahot puut pihapiiristä.

– Suuret huonokuntoiset puut voivat saada aikaan huomattavaa omaisuusvahinkoa, jos ne kaatuvat syysmyräkässä ja osuvat kaatuessaan vapaa-ajan asuntoon tai henkilöautoon, Uimonen kertoo.

Jos vahinkoa aiheutuu ulkopuolisille, kiinteistön omistajalle voi syntyä vahingonkorvausvelvollisuus. Tällaisia vahinkoja käsitellään vastuuvakuutuksesta.

Mökki- ja saunarakennusten savupiiput on syytä tarkistaa, jotta piipussa ei näy halkeamia ja samalla varmistaa, että piipun juuressa oleva eristys on ehjä.

– Jos piipussa on halkeamia, on syytä kutsua nuohooja tarkistamaan piippu. Ja tietenkin tilata samalla nuohous, jos sitä ei ole tehty viimeisen kolmen vuoden aikana. Yli kolme vuotta käyttämättä ollutta tulisijaa ei saa käyttää ennen kuin se on nuohottu ja tarkastettu, Uimonen neuvoo.

Pitkään käyttämättä olleen tulisijan lämmittäminen tulee aloittaa pikkuhiljaa, ettei esimerkiksi kylmä takka halkea tai hormiin pääse syntymään ilmalukkoa.

– Tilastojemme mukaan ilmalukot aiheuttavat vuosittain savuvahinkoja. Ilmalukko syntyy, kun kylmää ja kosteaa tulisijaa lämmitetään liian nopeasti. Hormi näyttää ensin vetävän hyvin, mutta pölläyttää sitten kaikki savut sisälle, Uimonen kertoo.

Savuvahinkojen korjaaminen voi aiheuttaa useamman tuhannen euron kustannukset, kun kiinteistöä joudutaan tuulettamaan, pinnoille ja tekstiileille tehdään hajunpoistokäsittely ja seinäpintoja maalataan uudelleen.

Myös mökkirakennuksen palovaroittimien paristot tulee vaihtaa kerran vuodessa.

– Samalla on myös fiksua varmistaa, että alkusammutusvälineet, kuten esimerkiksi käsisammutin ja sammutuspeite ovat mökillä kunnossa, Uimonen neuvoo.

Talven jälkeen mökille palatessa ja ennen sähköjen kytkemistä, kannattaa tarkistaa, etteivät hiiret tai rotat ole nakertaneet sähköjohtoja poikki.

Pääsääntöisesti hyönteisten, rottien, hiirten, myyrien, oravien, jänisten ja kanien aiheuttamat vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

– Jos hiirten tai rottien järsimät johdot kuitenkin aiheuttavat tulipalon, vahinko on vakuutuksesta korvattava. Muita tuhoeläinten aiheuttamia vahinkoja korvataan riippuen vakuutuksen turvatasoista, Uimonen kertoo.

Jos mökillä on astianpesukone ja merkkejä hiiristä tai rotista, on syytä tarkistaa myös koneen poistovesiputki.

– Meille tulee vuosittain vahinkoilmoituksia hiirten ja rottien aiheuttamista vesivahingoista. Hiiret voivat tehdä tuhojaan myös käyttövesiputkiin. Lasku vesivahingosta on usein useita tuhansia euroja. Myös tuhoeläinten aiheuttamia vesivahinkoja korvataan riippuen vakuutuksen turvatasosta, Uimonen kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)