Suomalaisten turvallisuushakuisuus ei ulotu asuntolainoihin
Nordean tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset ovat taloutensa suhteen muita pohjoismaalaisia turvallisuushakuisempia. Kuitenkin asuntolainat tuovat suomalaisille kotitalouksille tarpeetonta taloudellista epävarmuutta, sillä lähes 80 prosenttia ei ole suojannut lainaansa korkojen nousulta.
Pohjoismaisia unelmia ja säästötavoitteita vertailevan Nordean Unelmaindeksin mukaan suomalaiset unelmoivat talouden kannalta turvallisesta tulevaisuudesta ja taloudellisista puskureista enemmän kuin muut pohjoismaalaiset.
Asuntolainoissa suomalaisten turvallisuushakuisuus ei ole kuitenkaan johdonmukaista. Suomalaisten asuntolainoista 98 prosenttia on sidottu vaihtuviin korkoihin. Tästä lainakannasta korkosuojattuja on vain noin 21 prosenttia. Loput 79 prosenttia asuntolainoista on sidottu euribor-korkoihin ilman erillistä suojaa korkojen nousua vastaan.
– Suomessa on ollut tyypillistä valita se korko, joka on juuri kyseisessä markkinatilanteessa edullisin, ja lähtökohtaisesti se on ollut euribor. Vaihtuvien korkojen suosimisen takia suomalaistalouksien taloudellinen epävarmuus on monia muita eurooppalaisia kotitalouksia suurempi, sanoo Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta tiedotteessa.
Suomessa keskimääräinen asuntolainan viitekorko nousi vuosina 2022−23 yli kolme prosenttiyksikköä, kun euroalueella keskimääräinen nousu jäi yhteen prosenttiin. Vaikka korot ovat laskeneet viimeisen vuoden aikana, on suomalaisten asuntolainojen keskikorko edelleen euroalueen keskiarvoa korkeampi.
Herkkyys korkojen muutoksille on näkynyt myös Suomen heikkona talouskehityksenä, kun kotitalouksien kasvaneet korkomenot ovat olleet pois muusta kulutukset, Eloranta huomauttaa.
– Kun korot ovat matalalla, saatetaan ajatella, että tämä on taas niin sanottu uusi normaali. Käytännössä korot kuitenkin liikkuvat sykleissä. Nyt ennustamme, että Euroopan keskuspankki pitää korot ennallaan vuoteen 2027 asti, ja seuraava liike on koron nostaminen. Tällöin myös suomalaisten korkomenot tulevat taas nousemaan, jos vaihtuvaa korkoa ei ole suojattu.
Suomalaisten ajattelun ja käytännön ristiriita näkyy myös muun muassa keväällä tehdyssä Nordean asumisen tutkimuksessa. Tutkimuksessa kysyttiin, mitä ominaisuuksia vastaaja pitää asuntolainassaan tärkeimpinä. Tuloksista selvisi, että vähiten tärkeänä pidettiin korkojen vaihtelua markkinakorkojen mukaan. Tätä mieltä olivat erityisesti nuoret, 18-39-vuotiaat, sekä haasteellisesti toimeentulevat.
Ensiasunnon ostajat ovat pääasiassa nuoria ja heillä on harvoin isoa taloudellista puskuria. Turvallisuuden tunne ja talouden ennakoitavuus painavat päätöksenteossa usein paljon. Ensiasunnon ostajat hyödyntävätkin suojaa muita asuntovelallisia enemmän.
– Omaa taloutta kannattaa katsoa pitkällä tähtäimellä eikä niinkään vertailla, mikä markkinakorko on lainanottohetkellä edullisin. Laina-aika on kuitenkin tyypillisesti 25 vuotta, jolloin vuosiin mahtuu monenlaisia korkoliikkeitä. Oikein mitoitettuna korkosuoja tuo turvaa tulevaisuuden korkoliikkeitä vastaan, Eloranta sanoo.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)