Työnhakijan palveluprosessia ja työnvälitystä uudistetaan nykyistä yksilöllisemmäksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Tavoite on, että yhä useampi työllistyisi entistä nopeammin. Hallitus esittää muutoksia muun muassa työnhakijan palveluprosessia ja työnhakuprofiileja koskevaan lainsäädäntöön. Samalla työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää uudistetaan.

Hallitus antoi työnhakijan palveluprosessia, työnvälitystä ja työttömyysturvaseuraamuksia koskevan lakiesityksen eduskunnalle 22. syyskuuta työllisyyden ja kohtaannon parantamiseksi.

– Työnhakijoiden asioinnista on tehtävä yhä selkeämpää ja sujuvampaa. Tärkeintä on, että jokaisen oma työnhakupolku voidaan rakentaa aidosti sen mukaan, mitä hän tarvitsee. Koska vastuu työllisyyden edistämisestä on nyt alueilla, meidän täytyy myös antaa enemmän joustoa ja mahdollisuuksia harkintaan työvoimaviranomaisille, työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoo.

Hallitusohjelmaa toteuttava lakiesitys keventäisi työnhakijan palveluprosessia lisäämällä työvoimaviranomaisen harkintavaltaa palveluprosessin järjestämisessä. Käytännössä työnhakijalle järjestettäisiin entistä yksilöllisemmin tapaamisia työvoimaviranomaisen kanssa nykyisen kaavamaisen palveluprosessin sijaan. Muutos keventäisi työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia ja työvoimaviranomaisen rajallisia henkilöstöresursseja voitaisiin jatkossa käyttää tarkoituksenmukaisemmin.

Lakiesityksessä on huomioitu hallitusohjelmaan kirjattu tavoite lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja yksityisten työnvälitysyritysten mahdollisuuksia saada tarpeelliset tiedot työttömistä työnhakijoista työnvälityksen tehostamiseksi. Tämä toteutettaisiin lisäämällä työnhakijoiden työnhakuprofiilien julkaisemista Työmarkkinatori-verkkosivulla ja laajentamalla työnhakuprofiilien tarkasteluoikeuksia.

Työnhakuvelvollisuuden osalta sääntelyä yksinkertaistettaisiin ja luovuttaisiin tietyistä poikkeuksista säätämällä ne yleisen työnhakuvelvollisuuden kriteerien piiriin. Jatkossa myös osa-aikatyötä tekevien työnhakijoiden tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Lisäksi velvollisuus hakea työvoimaviranomaisen haettavaksi osoittamaa työpaikkaa alkaisi nykyistä aiemmin.

Myös työttömyysturvalain seuraamusjärjestelmää yksinkertaistettaisiin siirtymällä nykyisestä neliportaisesta menettelystä kaksiportaiseen menettelyyn. Työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen ensimmäisestä työnhakuun tai työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Korvaukseton määräaika eli niin sanottu karenssi olisi näissä tilanteissa kestoltaan seitsemän kalenteripäivää. Toisesta laiminlyönnistä asetettaisiin kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite eli etuusoikeus lakkaisi toistaiseksi. Etuusoikeutensa toistaiseksi menettäneellä työnhakijalla olisi kuitenkin mahdollisuus palauttaa etuusoikeus nykyistä helpommin. Käyttöön otetaan ennakollinen tekstiviestimuistutus velvoitteiden määräajasta ja sovituista tapaamisista.

Esitystä valmisteltaessa on kuultu kuntia sekä työmarkkinajärjestöjä ja muita sidosryhmiä. Esityksellä arvioidaan olevan säästövaikutuksia julkiseen talouteen sekä nopeamman työllistymisen että työvoimapalvelujen tehostumisen kautta.

Lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1. tammikuuta. Työnhakuprofiileihin ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. syyskuuta 2026.

Työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevalla hallituksen esityksellä on kiinteä yhteys sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman yleistukea koskevan hallituksen esityksen kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)