Topinojan vanhan kaatopaikka-alueen maisemointityöt jatkuvat
Vanhan kaatopaikka-alueen pintarakennetyöt jatkuvat Turun Topinojalla. Rakentamisessa hyödynnetään uusiomateriaaleja, esimerkiksi Turun kaupungin ylijäämämaita ja luontoon hajoamatonta rengasleikettä. Elokuussa käynnistyneen ja ensi vuoden marraskuussa valmistuvan urakan jälkeen pintarakenteilla on eristetty jo yli 16 hehtaaria vanhaa kaatopaikkaa.
Topinojan jätekeskuksen alueella sijaitsevan vanhan 30 hehtaarin kaatopaikka-alueen peittäminen vesi- ja kaasutiiviillä pintarakenteella jatkuu. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) huolehtii vuoden 2026 marraskuuhun mennessä yhteensä kolmen hehtaarin kokoisen alueen kattamisesta sadevesien pääsyn jätetäyttöön estävällä suojakerroksella. Suojaus vähentää likaisten suotovesien kulkeutumista vesistöihin. Samalla alueelle rakennettava kaasunkeräysjärjestelmä vähentää maaperästä nousevan metaanin ja muiden kaatopaikkakaasujen kulkeutumista ilmakehään.
– Vaikka kaasunkeräyskaivojen ja -putkistojen rakentamisvaiheessa saattaa syntyä hetkellisiä hajuhaittoja, vähenevät hajuhaitat lähialueilla pintarakenteiden valmistuttua, kertoo LSJH:n tuotantojohtaja Jyri Metsänranta.
Vanhojen kaatopaikka-alueiden kattaminen vesi- ja kaasutiiviillä pintarakenteella on tärkeä osa LSJH:n ympäristötyötä.
– Mahdollisimman alhaiseen hiilijalanjälkeen pääsy edellyttää jätehuollossa myös laaja-alaista kehittämistä. Siksi uusien kiertotaloutta edistävien toimenpiteiden rinnalla teemme paljon työtä myös vuosikymmenien takaisista toimintamalleista johtuvien ongelmien ratkaisemiseksi, Metsänranta jatkaa.
Nyt toteutettavan kolmen hehtaarin alueen urakoi GRK Suomi Oy. Rakenteissa hyödynnetään mahdollisimman paljon urakoitsijan toimittamaa, uusiorakentamiseen hyvin soveltuvaa kierrätysrenkaista valmistettua rengasleikettä, jätteenpolton kuonaa ja muita erilaisia uusiomateriaaleja. Lisäksi käytettävissä on Kiertomaa Oy:n käsittelemiä Turun kaupungin ylijäämämaita.
– Kun Turun kaupungin ylijäämämaita jalostetaan ja otetaan uudelleen käyttöön Topinojalla, vältetään pitkiä kuljetusmatkoja, turhaa maanläjitystä sekä neitseellisten maa-ainesten käyttöä. Tämä hanke on konkreettinen esimerkki resurssiviisaasta rakentamisesta, kertoo Kiertomaa Oy:n toimitusjohtaja Antti Kuosmanen.
Jätekeskuksiin ja lajitteluasemille toimitettavasta jätteestä enää runsas prosentti on sopimatonta hyödynnettäväksi materiaalina tai energiana. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi asbesti ja mineraalivilla, jotka loppusijoitetaan LSJH:n toimialueen ainoan, Salon Korvenmäen jätekeskuksen yhteydessä sijaitsevan kaatopaikan penkkaan.
Nyt käynnistyneen urakan valmistuttua Topinojalle jää vielä noin 10 hehtaaria suljettavaa kaatopaikka-aluetta. Se katetaan vuosikymmenen lopulla Topinpuiston uuden lajitteluaseman käyttöönoton jälkeen.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)