Satoja harmaan talouden yrityksiä osallistuu vuosittain julkisten hankintojen kilpailutuksiin, selviää Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreesta julkaisusta.

Hankintalaki mahdollistaa sen, että velvoitteita laiminlyöneet ja rikostaustaiset toimijat voidaan sulkea pois kilpailutuksista. Yritykset, jotka osallistuvat julkisten hankintojen kilpailutuksiin, ovatkin enimmäkseen vakavaraisia ja pitkään toimineita. Niillä on myös selvästi matalampi harmaan talouden riski kuin yrityksillä keskimäärin. Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksestä kuitenkin ilmenee, että vuosina 2022–23 kilpailutuksiin osallistui vuosittain jopa yli sata sellaista yritystä, jotka oli verotarkastuksissa määritelty harmaan talouden toimijoiksi. Ne jättivät vuosittain yli 200 alinta tarjousta, yhteisarvoltaan noin 200 miljoonaa euroa.

Selvitys paljastaa, että myös julkisia kilpailutuksia voittaneet yritykset tai niiden taustahenkilöt jättävät usein lakisääteiset velvoitteensa hoitamatta. Tällaisten yritysten antamien voittavien tarjousten yhteissumma oli vuosittain 385–630 miljoonaa.

Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen kertoo, että julkisissa kilpailutuksissa hankintayksiköillä on velvollisuus selvittää myös yritysten vastuuhenkilöiden luotettavuus.

– Hankintayksiköillä ei kuitenkaan ole lain mukaan mahdollisuutta saada muilta viranomaisilta yritysten taustahenkilöitä koskevia salassa pidettäviä tietoja. Tämä on ongelmallista, sillä kilpailutuksiin osallistuu vuosittain satoja sellaisia yrityksiä, joiden taustahenkilöillä on esimerkiksi vero- tai ulosottovelkaa, vaikka yrityksellä itsellään ei ole velvoitteidenhoidon puutteita, Marttinen kertoo tiedotteessa.

Selvityksen mukaan yrityksillä, jotka jättivät alimman tarjouksen palveluiden kilpailutuksissa, on korkeampi harmaan talouden riski ja enemmän velvoitteidenhoidon puutteita kuin rakennusalan hankintojen ja tavarahankintojen kilpailutuksiin osallistuneilla. Toimialoista muun muassa metsänhoidon sekä majoitus- ja ravitsemusalan kilpailutuksissa ilmeni korostunut riski.

Marttinen sanoo, että harmaata taloutta voitaisiin kitkeä julkisissa hankinnoissa paremmin, jos kilpailutuksia tekevillä hankintayksiköillä olisi laajemmat tiedonsaantioikeudet.

– Olemme ehdottaneet muutoksia hankintalakiin niin, että hankintayksiköiden tiedonsaantia laajennettaisiin koskemaan koko kilpailutuksen sopimuskautta. Myös taustahenkilöitä koskevien tietojen saaminen parantaisi mahdollisuuksia torjua harmaata taloutta julkisissa hankinnoissa, Marttinen toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)