Reaalipalkkojen nousu ja palkkaverotuksen keveneminen nostavat keskituloisen palkansaajan ostovoiman ensi vuonna vihdoin kuuden vuoden takaiselle tasolle. Näin arvioi Veronmaksajain Keskusliitto.

Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008.

Vuoden 2023 jälkeen ostovoima on kasvanut vahvasti, kun kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut, ansiotaso noussut ja palkkaverotus keventynyt. Kuluvana vuonna keskituloisen palkan ostovoima on kuitenkin yhä yli kaksi prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020.

Ostovoima kohenee vuonna 2026 kolmatta vuotta perätysten. Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee keskituloisen 4 058 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026. Tämän myötä ostovoima saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden ostovoimakuoppa kuroutuu umpeen.

Keskituloisen palkan ostovoima kohoaa 2024–26 reilun kahden prosentin vuosivauhtia, mikä on selvästi nopeampaa kuin minään vuonna 2010-luvulla. Inflaatiopiikin myötä myös ansiotason nousu on kiihtynyt edellisen vuosikymmenen vauhtiin nähden.

Ensi vuonna keskituloisen palkan ostovoima on lähes 800 euroa vuodessa korkeampi kuin tänä vuonna ja yli 2 300 euroa korkeampi kuin ostovoimakuopan pohjalla vuonna 2023.

Ostovoima putosi voimakkaimmin vuonna 2022, jolloin inflaatio oli kiihtynyt koronapandemiasta toipumisen ja energiakriisin myötä. Kuluttajahintojen nousu söi ostovoimaa ansiotason huomattavasta noususta huolimatta yhä vuonna 2023, kun asuntolainojen korot ampaisivat nousuun.

Vuonna 2024 suunta muuttui ja ostovoima kääntyi kasvuun. Ostovoimaa vahvisti paitsi inflaation selvän laskun siivittämä reaalipalkkojen nousu, myös palkansaajan veroprosenttien aleneminen. Palkkaverotus keveni tuntuvasti etenkin työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen alenemisen takia. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti laski 0,6 prosenttiyksikköä, pieni- ja suurituloisimmilla palkkatasoilla se aleni vielä enemmän.

Kuluvana vuonna ostovoima on vahvistunut reaalipalkkojen nousun ansiosta, kun taas tuloverotuksen kiristyminen on syönyt hieman monien palkansaajien ostovoimaa. Suurimmillaan veroprosentti kiristyy lähes prosenttiyksikön kovapalkkaisilla tulotasoilla. Matalimmalla 2 705 euron kuukausipalkalla esimerkkipalkalla veroprosentti hieman kevenee.

Ensi vuonna palkkaverotuksen yleinen keveneminen kohentaa ostovoimaa (yksilötasolla tarkka veromuutos riippuu lasten lukumäärästä, ay-jäsenmaksuista sekä palkansaajan iästä). Keskituloiselle palkansaajalle reaalipalkkojen nousulla on silti suurempi merkitys ostovoiman kohenemiseen kuin veromuutoksella.

Pienimmällä ja suurimalla esimerkkipalkkatasolla (2 705 €/kk ja 10 821 €/kk) palkkaverotuksen muutoksilla on kuitenkin suurempi vaikutus kuin keskituloisella. Ja niinpä ostovoiman kasvu on voimakkaampaa kyseisillä tulotasoilla.

Toiseksi korkeimmalla esimerkkikuukausipalkalla 6 763 euroa palkkaverotus pysyy ensi vuonna käytännössä ennallaan, joten ostovoima kasvaa vain reaalipalkan nousun verran. Kun tällä tulotasolla verotus on jopa hieman kireämpää vuonna 2026 kuin 2020, ostovoima jää yhä 0,7 prosenttia alle huippuvuoden 2020 tason.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)