Turkuseura on valinnut Vuoden kulttuuriturkulaiseksi kirjailija, kirjastonhoitaja Ann-Christin Antellin, 52. Antell tunnetaan Puuvillatehdas-kirjasarjastaan, jossa tehdään fiktion keinoin eläväksi Turun suuri teollistumisen aika 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle. Tuolloin Aurajoen varret täyttyivät tehtaista ulkomailta tulleen pääoman ja osaamisen, yrittäjyyden avulla. Kyseessä oli valtava yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros, jonka tuloksena on syntynyt pohja nykyiselle hyvinvointivaltiolle.

Puuvillatehdassarjaa on myyty yli 230 000 ja kirjoja on käännetty useille kielille.

– Antellin Turku-kuvaus on elävää ja kaunista. Hän vie myös käännösten myötä Turkua maailmalle, sanoo Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati Leskinen tiedotteessa.

Puuvillatehdas-sarjassa on julkaistu teokset Puuvillatehtaan varjossa (2021), Puuvillatehtaan perijä (2022) ja Puuvillatehtaan kilpailija (2023). Sarjan huipensi kertomuskokoelma Puuvillatehtaan joulutarinat (2024).

– Kävin Turkuseuran kävelykierroksella Kuuvuorella ja Nummenpakalla, josta sain inspiraatiota kirjasarjan työväestön kuvaukseen. Kerron työväen olosuhteista, esikaupunkiasutuksesta ja muutoksesta parempaan. Erään lukijan kertomana Barkerin puuvillatehdas oli 1960-luvulla hyvä työpaikka, josta sai hyvät edut.

Antell on ollut turkulainen jo yli 50 vuotta. Hänen juurensa ovat Kainuussa ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Perhe muutti Turkuun, kun Antell oli puolivuotias.

Hän on valmistunut Turun yliopistosta, pääaineenaan arkeologia. Ennen kirjailijan uraa Antell työskenteli Turun kaupunginkirjastossa kirjastonhoitajana 16 vuotta.

Turkuseura on valinnut kulttuuriturkulaisen vuodesta 2006. Aiempia kulttuuriturkulaisia ovat muun muassa kuvataiteilija Erika Adamsson, kirjallisuuden alan monitoimimies Kari J. Kettula, ohjaaja ja teatterijohtaja Mikko Kouki sekä iskelmäduo Matti ja Teppo.

Kaikilla palkituilla on oma nimikkopuu Samppalinnan puistossa. Antellin puu, tammi, istutetaan tiistaina 23. syyskuuta kello 17.

Paikka on Antellille tuttu. Hän on käynyt Luostarivuoren koulun yläasteen ja lukion, jonka pihaa puisto on. Lisäksi hän on pelannut jalkapallojoukkue FC Lainaston kanssa Samppalinnan hiekkakentällä joka keskiviikko jo 17 vuoden ajan.

– Puisto on minulle hyvin tärkeä ja rakas. Lisäksi minulla on ollut tapana istuttaa omaan puutarhaan puu jonkun merkittävän tapahtuman kunniaksi. Viimeksi istutin omenapuun vuonna 2011, kun oli kulttuuripääkaupunkivuosi.

– Ja Aurajoen rannassa kasvaa lehmuksia, jotka on istutettu jo vuonna 1840. On hieno ajatus, että kun meitä ei enää ole, puut sen kun porskuttaa, Antell sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)