Monen kirjailijan esikoisromaanin taustalla on vuosikymmenien harrastuneisuus ja satoja pöytälaatikkoon kertyneitä sivuja. Sanna Virtasen tie julkaistuksi kirjailijaksi oli toisenlainen.

– Minä olen jo pitkään ollut kiinnostunut selvittämään sukuni vaiheita. Vähän itseänikin yllätti, että tekstiä alkoi syntyä, Virtanen naurahtaa.

Virtasen esikoisromaani Joki vie lopulta kaiken ilmestyi kesällä. Sen pohjalla on tositapahtuma Virtasen omasta sukuhistoriasta.

– Isoisäni lähti uudenvuodenaattona 1944 hakemaan tupakkaa, eikä hän koskaan palannut. Seuraavana vuonna hänet löydettiin Aurajoesta. Aloin selvittää, mitä isoisälleni tapahtui ja se muotoutui kirjaksi, Virtanen kertoo.

Yksi ratkaiseva hetki kirjan kirjoittamisen kannalta oli kansallisarkistoon tehty tietopyyntö isoisästä. Sitä kautta Virtanen sai nähtäväkseen ruumiinavauspöytäkirjan.

– Se oli vaikuttava kokemus. Se oikeastaan laukaisi halun kirjoittaa tapauksesta kirja.

Tarinan pohjalla oli siis selvittämättömäksi jäänyt isoisän kohtalo. Kukaan ei tiedä tarkasti, miksi isoisä Aurajokeen uudenvuodenaattona päätyi. Isoisän kohtalosta ei Virtasen lapsuudessa tai nuoruudessa pahemmin puhuttu.

– En muista, että siitä olisi isommin puhuttu. Luulen, että kaikkien ihmisten sukuhistorioissa on tarinoita, joissa olisi ainesta kirjoiksi.

Vaikka taustalla oli todellinen tapahtuma, valtaosa romaanista on fiktiota.

– Minulla ei ollut kauheasti faktoja, joten iso osa on ihan fiktiota. Tuntui tarpeelliselta kirjoittaa jonkinlainen selvitys, mitä olisi voinut tapahtua. Minulla ei myöskään ollut juurikaan sukulaisia, joilta olisin voinut kysellä sen ajan elämästä, joten jouduin turvautumaan muihin lähteisiin. Esimerkiksi Rauno Lahtisen kirjoista otin paljon 1940- ja 1950-lukujen ajankuvaa, Virtanen kertoo.

Joki vie lopulta kaiken liikkuu kahdessa aikatasossa. Menneisyyden lisäksi tarina kulkee lähimenneisyydessä, 2010-luvulla.

– Minua kirjoittajana kiehtoo menneen ja nykyhetken yhdistäminen. Koska olen kiinnostunut sukuni historiasta, useamman aikatason käyttäminen tuntui luontevalta.

Virtanen on syntynyt, kasvanut ja opiskellut Turussa, mutta opettajana työskentelevä Virtanen asuu nykyään Keski-Suomessa Keuruulla. Kirjansa tarinan hän sijoitti kuitenkin kokonaisuudessaan Turun seudulle.

– Sukuni ja ystäväni asuvat edelleen Turussa. Käyn itse Turussa usein, mutta kirjan kirjoittaminen ja tapahtumien Turkuun sijoittaminen oli ehkä jopa hieman helpompaa, kun on aika pitkään itse asunut muualla, pohtii viitisentoista vuotta Keski-Suomessa viihtynyt Virtanen.

Jatkosta Virtanen ei ole tehnyt päätöksiä, mutta mahdollista on myös jatkaa oman sukuhistorian ja nykyisyyden törmäyttämistä.

– Materiaalia siihen ainakin löytyy, hän naurahtaa.

Ilkka Lappi