Kahdeksan henkilöä tuomittiin vankilaan sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä helmikuussa 1946. Kaikki tuomitut edustivat tavalla tai toisella Suomen jatkosodan aikaista poliittista johtoa. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli jo aikanaan kivulias prosessi, mutta nostaa edelleen tunteet pintaan. 1930–luvun alkupuolella pitkään pääministerinä toiminut Toivo Mikael Kivimäki (1886–1968) erottui muista tuomituista siinä, että hän ei edes asunut Suomessa. Kivimäki päätyi syylliseksi Neuvostoliiton tiukasta vaatimuksesta, vaikka hän ei muodollisesti ollut jatkosodan politiikasta vastuullinen poliitikko, vaan virkamies. Aivan Euroopan poliittisessa ytimessä hän toki Suomen Saksan suurlähettiläänä vuosien 1940–1944 aikana oli.

Neuvostoliitto piti Kivimäkeä vaarallisena meklarina, jolla oli ollut vahva vaikutus Suomen ja Saksan liittoon. Kivimäki oli ottanut Saksan komennuksen vastahakoisesti vastaan. Hän sai tuomioiden koeäänestyksessä alkuun kokonaan vapautuksen. Pääministeri J.K. Paasikivi joutui kuitenkin puuttumaan asioiden kulkuun, jotta Neuvostoliitto saataisiin tyytyväiseksi. Paasikivi joutui näin uhraamaan vanhan kollegansa. Kivimäki sai kokonaista viisi vuotta kakkua, mutta pääsi vankilasta vapauteen sentään jo elokuussa 1948. Presidentti Paasikivi armahti loputkin tuomitut seuraavana vuonna. Kivimäki palasi siviilioikeuden professorin virkaansa Helsingin yliopistoon.

Tarvasjoella syntynyt Kivimäki oli valmistunut juristiksi vuonna 1912. Sen jälkeen hän pyöritti ystävänsä Eino Tulenheimon kanssa pitkään lakiasiaintoimistoa Turussa. Vanha tuttu Tulenheimo toimi muuten hänen ehdonalaisvalvojanaan vuoden 1948 jälkeen.

Kivimäki selvitteli sisällissodan jälkimainingeissa muun muassa loppuvuoden 1917 aikana Turussa leimahtaneita kahakoita ja ryöstöjä. Kivimäki oli myös sivistyksen asialla ja kuului Turun Suomalaisen Yliopistoseuran johtoryhmään marraskuusta 1917 alkaen. Seuran päämääränä oli suomenkielisen yliopiston perustaminen Turkuun. Hankehan toteutui vuonna 1922 ja Kivimäki istui myös yliopiston hallituksessa vuodet 1927–1933.

Kivimäki aloitti politikoinnin myös heti sisällissodan jälkeen. Puolueeksi valikoitui Edistyspuolue, joka liputti vuoden 1918 valtiomuotokiistan aikana tasavallan puolesta. Kivimäki nousi eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1922 traagisen tapahtumaketjun seurauksena. Turkulainen sisäministeri Heikki Ritavuori murhattiin 14. helmikuuta ja Kivimäki ponkaisi uutena taloon varasijalta.

Heikki Möttönen