Yhä useampi yläkoululainen jättää koululounaan väliin. THL:n tuoreiden kouluterveyskyselyiden mukaan puolet 8.–9.-luokkalaisista tytöistä (51 %) ja yli kolmannes pojista (37 %) ei syö koululounasta päivittäin.

Yläkoululaisista 38 prosenttia käy koululounaalla yhdestä neljään kertaan viikossa. Seitsemän prosenttia oppilaista ei syö kouluruokaa lainkaan. Koululounaan syömättömyys näkyy väistämättä keskittymisvaikeuksina ja levottomuutena iltapäivän oppitunneilla. Yli puolet oppilaista jättää myös aamupalan syömättä vähintään kerran kouluviikon aikana.

– Osa oppilaista sinnittelee siis koko koulupäivän tyhjällä vatsalla tai kaupasta hankituilla eväillä, joiden ravitsemuslaatu on usein heikko. Tyhjällä vatsalla ei opi. Liian vähäinen energiansaanti voi myös johtaa ahmintatyyppiseen syömiseen myöhemmin päivän aikana, kertoo toiminnanjohtaja Silja Varjonen Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta tiedotteessa.

Alakoulussa oppilaat syövät oman opettajansa kanssa, mutta yläkoulussa oppilaille annetaan liikaa vastuuta omasta syömisestään. Varjosen mukaan kouluruokailun pitäisi olla yhtä itsestään selvä osa koulupäivää kuin matematiikan tunnit.

– Ketään ei voi tietenkään pakottaa syömään, mutta olisi tärkeää luoda kouluun kulttuuri, jossa arvostetaan ruokailua ja pidetään itsestäänselvyytenä, että kaikki osallistuvat, Varjonen sanoo.

Joissain kouluissa on erinomainen käytäntö, että yläkoulun opettajat saattavat ryhmän syömään. Vantaalla on tuettu tätä tarjoamalla laaja ateriaetu kaikille 7. ja 8. luokkien opettajille.

Lasten vanhemmilta Varjonen toivoo jämäkämpää otetta.

– Puhu lapsellesi kouluruoasta arvostavasti, älä anna rahaa eväisiin ja kysy päivittäin, kävikö hän ruokalassa ja mitä söi. Kouluruoka on upea, maksuton palvelu, jota kannattaa hyödyntää.

Nuoret voivat kokea ruokailutilanteen levottomaksi tai ahdistavaksi, ja erityisesti tytöillä voi esiintyä painetta syödä mahdollisimman vähän. Kouluruoan makuun ja laatuun suhtaudutaan myös kriittisesti: vain noin 40 prosenttia yläkoululaisista pitää ruokaa maultaan ja laadultaan hyvänä.

Ruokailulle ei useinkaan ole riittävästi aikaa. THL:n TEAviisarin mukaan vain kolmanneksessa kouluista toteutuu suositusten mukainen 30 minuutin ruokailu, ja neljännes oppilaista itse kokee ajan liian lyhyeksi.

– Kouluruokaa tehdään hyvin pienillä resursseilla. Kuntapäättäjille minulla on kolme viestiä: satsatkaa rohkeasti riittävillä määrärahoilla, varmistakaa että kouluissa toteutuu suositusten mukainen ruoka-aika ja huolehtikaa, että ruokailussa on riittävästi aikuisia läsnä, Varjonen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)