Vaikka kurtturuusu ei näyttäisi leviävän omassa pihassa, näkyvät sen haitalliset vaikutukset saaristossa. Laji on puutarhakarkulainen, joka uhkaa rantaluonnon monimuotoisuutta.

Kurtturuusu on kotoisin Itä-Aasiasta, josta se on siirretty koristekasviksi muille mantereille. Nykyisin laji on ongelmallinen puutarhakarkulainen useassa maassa. Suomessa kurtturuusu on levinnyt lähes koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Laji luokiteltiin meillä haitalliseksi vieraslajiksi vuonna 2019 ja sen kasvatuskielto astuu voimaan 1. kesäkuuta.

Kurtturuusu aiheuttaa merkittävää haittaa etenkin hiekkarantojen lajistolle. Se uhkaa kymmeniä uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Lisäksi se haittaa rantojen virkistyskäyttöä. Pahimmillaan läpitunkemattomat kasvustot ovat hehtaarien laajuisia. Laajojen esiintymien poistaminen on erittäin haastavaa, varsinkin saaristossa.

Kurtturuusu leviää tehokkaasti uusille kasvupaikoille pääasiassa lintujen mukana niiden syysmuuton aikana. Runsaat kiulukkasadot ovat lintujen mieleen. Siemenet ja kiulukat eli kurtturuusun marjat kelluvat vedessä ja voivat ajelehtia veden mukana pitkiäkin matkoja. Lisäksi laji voi levitä maa-ainesten seassa olevien juurakonpalasten tai siementen mukana.

– Erityisesti merenrantojen monimuotoisuuden turvaamiseksi on tärkeää estää kurtturuusun leviäminen. Tämän vuoksi lajin torjunta kotipihoissa on avainasemassa, sanoo tutkija Miia Jauni.

Kotipihoihin parhaiten sopiva, edullinen ja helppo torjuntamenetelmä on näännytys. Näännyttäessä ruusupensaan kaikki uudet, vihreät versot katkaistaan 3–4 kertaa kasvukauden aikana. Näännyttäminen vaatii useamman vuoden torjunnan ja seurannan. Näännytyksen etuna on, että vaikeasti hävitettävää kasvijätettä ja maa-ainesta ei synny. Kasvuston näännyttäminen on hyvä tapa hävittää kurtturuusu myös taloyhtiöiden pihoilta ja parkkialueilta.

Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1. kesäkuuta. Tämän jälkeen kurtturuusua ei saa kasvattaa edes kotipuutarhassa, vaan olemassa olevat esiintymät on poistettava. Mikäli esiintymän hävittäminen ei ole mahdollista, pitää kurtturuusun haittavaikutuksia pyrkiä rajoittamaan ja estämään sen leviämistä.

Jos torjuntatoimenpiteisiin ei ryhdytä, voidaan tilanne tulkita kurtturuusun kasvattamiseksi. Lain noudattamista valvova ELY-keskus voi tarvittaessa määrätä esiintymät hävitettäviksi. Kurtturuusun haittojen vähentämiseen pyritään kuitenkin ensi sijassa viestinnällä ja neuvonnalla ilman viranomaisten pakkokeinoja.

– Vieraslajiriskien hallitsemiseksi tarvitaan ennen kaikkea ihmisten ymmärrystä siitä, että haitallisten vieraslajien torjunta on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi, Jauni korostaa.

Ajankohtaisena lajina kurtturuusu sopii hyvin yhdeksi valtakunnallisten vieraslajitalkoiden eli Soolotalkoiden lajiksi. Soolotalkoot-kampanja kannustaa 23.5.–31.8. kansalaisia mukaan vahvistamaan Suomen luonnon monimuotoisuutta torjumalla haitallisia vieraslajeja. Soolotalkoiden avulla kurtturuusun levinneisyydestä kerätään tärkeää tietoa ja lajin torjuminen päästään aloittamaan tehokkaasti eri alueilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)