Urheilupiireissä ja jopa naisten omissa liikuntajärjestöissä naisille suositeltiin pitkään pääasiassa esteettisiä, naisellisina pidettyjä lajeja, sanoo kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Seppo Heikkinen. Urheilumenestyksen merkitys Suomen kansallisen identiteetin kehitykselle on tunnustettu, mutta 1900-luvun alun menestys oli pääosin miesten voittokulkua.

FM Seppo Heikkinen tutki väitöskirjassaan kilpaurheilun tasa-arvon kehitystä Suomessa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Aineistona hänellä oli suomalaisen lehdistön urheilua koskevia uutisia ja artikkeleita kaikkiaan 50 sodanjälkeiseltä vuodelta.

– Urheilu-uutisointi ylläpiti ja vahvisti perinteistä, naisten aktiivista toimintaa rajoittavaa puhetta. Urheilupiireissä ja jopa naisten omissa liikuntajärjestöissä naisille suositeltiin pitkään pääasiassa esteettisiä, naisellisina pidettyjä lajeja, Heikkinen sanoo tiedotteessa.

Muutos tuli vasta 1970-luvun naisten kansainvälisen urheilumenestyksen myötä. 1960-luvulta alkaen kirjoitettiin paljon myös dopingista ja sukupuolitesteistä. Dopinguutisointi oli naisten kohdalla erilaista ja pelättiin naisellisuuden katoa kehon piirteiden muuttuessa.

– Keskustelu sukupuolitesteistä taas nosti sukupuolen moninaisuuden laajempaan keskusteluun myös urheilun yhteydessä. Näin tutkimus osoitti urheilukirjoittamisen merkityksen tasa-arvotyölle. Kun positiivista kehitystä tapahtui koko yhteiskunnassa, ei urheilu voinut jäädä erilliseksi linnakkeekseen.

Naisten ja miesten kilpalajimäärissä oli iso ero aina vuosisadan lopulle asti. Naisilta puuttui kokonaisia lajeja, kuten nyrkkeily, jääkiekko ja jalkapallo.

– Naiseuden ja varsinkin naisten ulkonäön kontrolli oli tiukkaa.

Sukupuolia eri tavoin kohtelevat tavat ja käytänteet kumpuavat yhteiskunnassa vallitsevista sukupuolirooleista. Niissä muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Suomalaisen yhteiskunnan pitkä demokratisoitumis- ja tasa-arvokehitys loivat kuitenkin pohjaa myös naisten urheilun menestykselle, Heikkinen sanoo.

Muutos tapahtui niin valmennuksen, taloudellisen tuen kuin positiivisemman uutisoinninkin kautta. Sukupuolittuneet käytänteet vaikuttavat urheilukulttuurissa.

– Ongelmia on silti edelleen uusien marginaaliryhmien ja taloudellisten leikkausten maailmassa. Jotta kaikki voidaan pitää mukana, vaatii se jatkuvaa ja määrätietoista tasa-arvotyötä.

Heikkinen esittää väitöskirjansa Avajaisnäytöksistä kilpailuihin – Suomalaisen lehdistön keskustelu sukupuolten yhdenvertaisesta mahdollisuudesta kilpaurheiluun 1950–2000 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 9. toukokuuta kello 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali, Arcanuminkuja 1).

Vastaväittäjänä on dosentti Heikki Roiko-Jokela (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Salmi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kulttuurihistoria.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)