Turku-Rastit viettää juhlavuottaan klassikkomaastoissa
Matalan kynnyksen liikunnasta ja harrastamisesta puhutaan paljon lasten ja nuorten kohdalla, mutta aikuisten kohdalla se on vähäisempää. Syytä olisi, sillä aika monella aikuisella on kuitenkin koululiikunnasta lähtöisin olevia traumoja, jotka nostavat liikkumisen kynnystä.
Matala kynnys on yksi asia, mihin 50-vuotisjuhlavuottaan tänä vuonna viettävä Turku-Rastit on panostanut.
– Olemme yrittäneet profiloitua niin, että kuka tahansa voi tulla suunnistamaan ikään, kuntoon ja suunnistuskokemukseen katsomatta. Maastot ovat myös sellaisia, joissa on kiintopisteitä, ettei eksy, vaikka olisi ensikertalainenkin, toteaa Turku-Rastien ohjausryhmän puheenjohtaja Sini Mäenanttila.
– Minusta tuntuu, että aikuisten liikunnassa on aika vähän sellaista, että saa vaan harrastaa tai mennä omaan tahtiin, jos puhutaan seurojen järjestämästä toiminnasta, hän jatkaa.
Turku-Rastit järjestetään kesäkaudella, huhtikuusta lokakuuhun, keskiviikkoisin ja talvikaudella lauantaisin. Viikkotasolla Turku-Rastit kerää suunnistajia muutaman sata. Joukkoon mahtuu niin suunnistukseen vakavasti suhtautuvia kuin aloittelijoitakin.
– Tosi paljon on niitä, jotka sanovat, että edellinen suunnistuskokemus on koulusta tai armeijasta, Mäenanttila toteaa, joka itsekin innostui kuntosuunnistuksesta aikuisiällä lähdettyään kaverinsa houkuttelemana kokeilemaan.
Turku-Rastit on koko historiansa ajan ollut kolmen seuran, Turun Suunnistajien, Maarian Mahdin ja Hirvensalon Heiton, yhteistyön hedelmä. 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kesäkaudella järjestetään erityinen Historia Cup.
Kolmena keskiviikkona suunnistetaan järjestäjäseurojen valitsemissa klassikkomaastoissa.
Ensimmäinen klassikkomaasto on Impivaarassa 6. toukokuuta. Kaksi muuta ovat Tammistossa 24. kesäkuuta ja Myllyojalla 26. elokuuta.
– Ajatus lähti siitä, että halusimme viedä Turku-Rastit tapahtuman alkulähteille. Jokainen kolmesta seurasta valitsi oman klassikkomaaston, jossa suunnistetaan vanhoilla 1970-luvun kartoilla ja rasteilla käytetään perinteisiä pihtileimasimia.
– Suunnistus itsessään ei ole hirveästi muuttunut, mutta välineissä on tapahtunut jonkin verran kehitystä.
Vaikka suunnistus pohjimmiltaan on verrattain sama laji kuin 50 vuotta sitten, maailma ympärillä on muuttunut monin tavoin. Tämä huomattiin myös Turku-Rasteja järjestävien seurojen keskuudessa, kun etsittiin sopivia perinnemaastoja, joissa voitaisiin suunnistaa alkuperäiskartoilla.
– Meillä Turun Suunnistajissa oli viisi potentiaalista maastoa, joista valinta tehtiin sillä perusteella, että Impivaaran alueella maastot olivat vähiten muuttuneet. Vanhoja karttoja ja nykyhetkeä verratessa näkyi aika selvästi trendi, että kaupunkimetsät pienenevät rakentamisen seurauksena, Mäenanttila toteaa.
Ilkka Lappi













