Keltalammikin lehdet muistuttavat lumpeen lehtiä ja kukat ovat keltaisia.
Maskun Rivieran alue.
Etanaroskis.
Espanjansiruetana on yleensä tumman ruskea, pantterietanan tunnistaa pisteistä ja kotilon siitä, että sillä on koppa mukanaan.
Jättipalsami.
Vieraskasvilajien mekaaninen torjunta sisältää erilaisia menetelmiä kitkennästä kasvuston näännyttämiseen, kukintojen katkaisemiseen ja juurakoiden kaivamiseen sekä kasvuston peittämiseen katteella.
Sinänsä kaunis lupiini on haitallinen vieraslaji.
Kaarinalaiset kunnostautuivat erityisesti lupiinin torjunnassa.
Kurtturuusua torjutaan näivettämällä Paimion, Kaarinan, Paraisten, Kemiönsaaren ja Sauvon alueella maanteiden varsilla.
Mikko Toivola yritti huhtikuussa 2021 hätyytellä vieraspetoa lehtipuhaltimella Vänön saaressa Tommy Arfmanin sekä Oku- ja Ursa-koirien seuratessa sivusta. Haulikon kanssa valmiudessa oli Sami Vasenius.
Vieraslajien torjunta keskittyy haitalliseksi luokiteltujen vieraskasvilajien, kuten komealupiinien poistoon.
Hyytelösammaleläin.
Pienet lehdet ovat jättiputken siemenestä kasvaneita ensimmäisen vuoden taimia. Suurempia kasveja on jo hankalampi poistaa. Jättiputket  muodostavat parhailla kasvupaikoilla tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden.
Rohmutokko on tehokas saalistaja, joka lisääntyy nopeasti ja sietää ääreviä elinolosuhteita.
Kurtturuusu (Rosa rugosa) tunnetaan myös nimellä kurttulehtiruusu. Suomessa kurtturuusu on kestävyytensä ja tehokkaan leviämisensä vuoksi luokiteltu erittäin haitalliseksi vieraslajiksi.
Luontoon levitessään vieraslajit kuten jättiputket voivat muodostaa suuria yksipuolisia kasvustoja viedessään elintilan luonnonkasvillisuudelta.
Kurtturuusu ei kuulu Suomen alkuperäiseen kasvilajistoon. Se on uhka hiekkarantojen ja dyynien eliölajistolle koko Itämeren alueella.