Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) rahoitusavustukset haitallisten vieraslajien torjuntahankkeille päättyivät viime vuoden lopussa. Edellisen hallituskauden aikana käynnistyneitä hankkeita voitiin toteuttaa kolmivuotisen, haitallisiin vieraslajeihin kohdennetun rahoituksen turvin sata eri puolilla Suomea.

Hankekoordinaattorina toiminut Kainuun ELY-keskus sai yhteensä 101 hakemusta. Neljän vuoden aikana se ehti rahoittaa 61 hanketta eri puolilla Suomea. Osa näistä myönnetyistä avustuksista palautui ja niiden avulla pystyttiin rahoittamaan 34 pienempää talkoohanketta vuosina 2023 ja 2024. Palautuneilla varoilla rahoitettiin lisäksi viisi muuta vieraslajihanketta, jonka avulla luotiin muun muassa haitallisia vieraslajikasveja sisältävän kasvi- ja maa-ainesjätteen käsittelyohje, joka löytyy vieraslajit.fi-portaalista.

Rahoitusta sai yhteensä sata vieraslajihanketta ja niihin myönnetty avustusten kokonaismäärä oli 1,202 miljoonaa euroa. Kahdella hakukierroksella omarahoitusosuutena vaadittiin puolet hankesummasta, mutta vuosien 2023–24 talkoohankkeisiin myönnettiin rahoitus ilman omarahoitusvelvoitetta.

Torjuntahankkeissa tehtiin tuhansia talkootunteja ja mukana oli paljon nuoria. Vieraslajeja torjuttiin yhteensä noin 200 hehtaarin alueella. Eniten torjuttiin komealupiinia, jättipalsamia, jättiputkia, kurtturuusuja, jättitattaria ja keltamajavankaalia. Hankkeissa kerättiin myös noin 1,5 miljoonaa espanjasiruetanaa, 200 täplärapua sekä sata vieraspetoa: minkkejä ja supikoiria.

Useimmat näistä hankkeista eivät olisi toteutuneet ilman avustuksia. Rahallisten avustusten avulla torjunta tehostui merkittävästi. Monet kunnat, yhdistykset ja yhteisöt ovat ilmoittaneet jatkavansa torjuntatöiden kohteena olleiden vieraslajiesiintymien seurantaa rahoituksen päätyttyäkin.

Vieraslajien avustushankkeissa kehitettiin useita uusia innovatiivisia torjuntamenetelmiä. Kurtturuusun torjunnassa kokeiltiin purppuranahakka-itiöpölyä ja komealupiinille kuumavesikäsittelyä sekä erilaisia peittomateriaaleja, kuten kivituhkaa ja pressuja. Lampaat osoittautuivat tehokkaiksi esimerkiksi jättipalsamin torjunnassa.

Etanoiden torjunta oli tehokkainta, kun työt ajoitettiin kevääseen ja alkukesään. Vesistöjen vieraslajitorjunnat koettiin haasteelliseksi. Virtavesien rannoilla esiintyvät vieraskasvilajit torjuttiin ylävirrasta alkaen.

Rahoituksen jatkumisesta on tullut paljon kyselyjä, mutta tällä hetkellä ei ole näkyvissä uusia avustushakuja. Vieraslajilain mukaan maanomistajan tulee torjua haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja omistamillaan mailla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)