Keltalammikki on kelluva vesikasvi, joka muodostaa tiheitä, laajoja kasvustoja veden pinnalle. Sen nopea leviäminen vaikeuttaa vesistöjen hoitoa ja voi aiheuttaa happikatoa, erityisesti talvisin, kun hajoavat kasvinosat kuluttavat veden happea.

Aurajokisäätiö varoittaa uudesta kasvavasta ongelmasta Aurajoessa: vieraslaji keltalammikki (Nymphoides peltata) on levinnyt useille vesialueille ja uhkaa syrjäyttää alkuperäisen vesikasvillisuuden sekä vaikeuttaa vesistön virkistyskäyttöä. Keltalammikki on kelluva vesikasvi, joka muodostaa tiheitä, laajoja kasvustoja veden pinnalle. Sen nopea leviäminen vaikeuttaa vesistöjen hoitoa ja voi aiheuttaa happikatoa, erityisesti talvisin, kun hajoavat kasvinosat kuluttavat veden happea.

Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Eelin Hoffström-Cagiran muistuttaa, että vaikka laji ei vielä ole kansallisesti luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, torjuntatoimet on aloitettava ajoissa.

– Aurajoki virtaa, mikä tekee keltalammikin torjunnasta erityisen haastavaa. Irtonaiset kasvin osat leviävät helposti alavirtaan, ja siksi on tärkeää, että vesistön käyttäjät toimivat vastuullisesti, Hoffström-Cagiran sanoo tiedotteessa.

Keltalammikki muistuttaa ulkonäöltään lummetta, mutta lehdet ovat pienempiä ja kasvavat tiheämmin suuriksi lauttoiksi veden pinnalle. Lehdet ovat pyöreitä tai munuaisenmuotoisia, halkaisijaltaan noin 5–15 cm.

Lehden tyvessä näkyy selvä V-muotoinen lovi. Kukat ovat kirkkaankeltaisia, viisilohkoisia ja halkaisijaltaan noin 3–5 sentiä. Kukinta-aika on heinä–elokuu. Kasvustot muodostavat laajoja, mattomaisia peitteitä, jotka voivat vallata suuria alueita nopeasti.

Aurajokisäätiö kartoittaa parhaillaan esiintymiä, tekee koeluontoisia torjuntatoimia ja seuraa kasvin leviämistä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Tilanne on vielä hallittavissa. Suomessa esiintymiä on toistaiseksi tiedossa vain muutama, suurin Aurajoessa ja kaikki Varsinais-Suomessa.

– Ruotsissa sama kasvi, sjögull, on päässyt leviämään hallitsemattomasti, ja sen torjuntaan joudutaan käyttämään jo miljoonia euroja. Meillä on vielä mahdollisuus välttää vastaava kansallinen ongelma, Hoffström-Cagiran toteaa.

Älä aja veneellä tai melo keltalammikin kasvuston läpi. Älä ui alueilla, joissa kasvi esiintyy. Älä kalasta keltalammikin peittämissä vesissä. Älä siirrä kasvia tai sen osia vesistöstä toiseen – edes vahingossa.

Kaikki havainnot keltalammikista voi ilmoittaa vieraslajiportaaliin osoitteessa www.vieraslajit.fi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)