Suomen luonnonsuojeluliiton maastotyöntekijät ovat torjuneet haitallista vieraskasvilajia jättiputkea 12 varsinaissuomalaisen kunnan alueella vuodesta 2019 lähtien. Jättiputkitiimi jatkaa torjuntaa ja maanomistajien neuvontaa vielä tulevan kesän ajan, jonka jälkeen kuntien ja yksityisten maanomistajien toivotaan jatkavan jättiputken torjuntatyötä pysyvän torjuntatuloksen saavuttamiseksi.

Torjuntayhteistyössä mukana olevat kunnat ovat Raisio, Naantali, Masku, Mynämäki, Laitila, Lieto, Paimio, Aura, Pöytyä, Marttila, Koski TL ja Loimaa. Neljän hengen jättiputkitiimi tekee torjuntaa yli 270 kohteella, joihin kuuluu sekä yksityisten henkilöiden että kuntien omistamia kiinteistöjä. Torjuntaa tehdään aina maanomistajan luvalla.

Tiimiläiset torjuvat jättiputkea kaivamalla kasveja ylös juurineen, kukintoja poistamalla sekä peittämällä ja niittämällä suurempia kasvustoja. Torjuntatapa riippuu muun muassa kasvuston koosta sekä maaperän laadusta.

Jättiputket ovat Suomen haitallisimpia vieraslajeja ja ne löytyvät myös EU:n haitallisten lajien listalta. Kansallisen vieraslajien hallintasuunnitelman mukainen tavoite on hävittää jättiputket Suomesta vuoteen 2038 mennessä. Jättiputket leviävät erittäin helposti ja syrjäyttävät alkuperäistä kasvilajistoa köyhdyttäen näin luonnon monimuotoisuutta. Laji on myös uhka ihmisen terveydelle, sillä jättiputken kasvineste aiheuttaa iholle joutuessaan palovamman kaltaisia oireita.

Vieraslajilain mukaan maanomistaja ei saa kasvattaa tai päästää jättiputkia ympäristöön, joten viime kädessä vastuu jättiputken hävittämisestä on maanomistajalla. Vaikka jättiputkitiimi on onnistunut tekemään tehokasta torjuntaa jättiputkikohteilla, monien kiinteistöjen maaperässä on edelleen runsas siemenpankki, joka voi säilyä elinvoimaisena jopa kymmenenkin vuotta. Tämän vuoksi jättiputken kasvua torjuntakohteilla tulee seurata myös tulevina vuosina.

– Kaivaminen on osoittautunut selvästi tehokkaimmaksi jättiputken torjuntakeinoksi ja onkin siksi suositeltava torjuntatapa. Se kannattaa aloittaa jo alkukesällä jättiputkien ollessa vielä suhteellisen pieniä, jolloin kaivaminen on helpompaa. Jättiputkea torjuttaessa on muistettava suojata iho ja silmät hyvin kasvinesteen vuoksi, toteaa maastotyön koordinaattori Lotta Hollmén.

Mikäli jättiputken omatoiminen torjunta on mahdotonta esimerkiksi oman terveydentilan vuoksi, voi torjunnan ostaa vaikka palveluna. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi kotitalouksille kiinteistönhuoltopalveluita tarjoaviin yrityksiin. Lisäksi osa kunnista tekee jättiputkien torjuntaa pyydettäessä myös yksityisillä mailla. Kuntien ja yksityisten maanomistajien välinen yhteistyö torjunnassa onkin suositeltavaa, sillä vieraslajit eivät noudata kiinteistörajoja: torjumatta jätetyt jättiputket leviävät nopeasti yksityisiltä mailta muualle ja toisin päin, mikäli niiden leviämiseen ei puututa.

– Vaikka jättiputkien torjunta vaatii usean vuoden systemaattisen torjunnan ja seurannan, on niistä aiempien kokemusten perusteella mahdollista päästä eroon. Mitä aiemmin ryhtyy toimiin, sitä helpommalla ja halvemmalla pääsee, painottaa hankekoordinaattori Titta Vikstedt.

Jättiputkien torjuntatyö on osa EU LIFE -rahoitteista VieKas LIFE -hanketta (2018–23), jonka avulla Suomen luonnonsuojeluliitto yhdessä hankekumppaneidensa kanssa lisää kansalaisten vieraslajitietoisuutta sekä torjuu kolmea Suomen luonnolle haitallista vieraslajia: jättiputkea, jättipalsamia sekä keltamajavankaalia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)