Miltä maistuisivat omat aprikoosit Etelä-Suomessa tai makeat kirsikat pohjoisemmassa? Puutarhaharrastajat ovat kiinnostuneita istuttamaan pihoihinsa kasveja, jotka aikaisemmin eivät menestyneet Suomessa tai joiden menestymisvyöhyke on eteläisempi kuin istutuspaikan. Ilmaston lämpeneminen mahdollistaa monen eksoottisen kasvin viljelyn otollisilla kasvupaikoilla.

Puutarhaharrastajat ovat kiinnostuneita istuttamaan pihoihinsa kasveja, jotka aikaisemmin eivät menestyneet Suomessa tai joiden menestymisvyöhyke on eteläisempi kuin istutuspaikan. Ilmaston lämpeneminen mahdollistaa monen eksoottisen kasvin viljelyn otollisilla kasvupaikoilla. Miltä maistuisivat omat aprikoosit Etelä-Suomessa tai makeat kirsikat pohjoisemmassa Suomessa?

Kiinnostusta eteläisiin lajeihin on ollut aina, kerrotaan Puutarhaliitosta. Nyt ilmastonmuutoksen seurauksena keskimääräinen vuosilämpötila ja kasvillisuusvyöhykkeemme ovat muuttuneet eteläisemmiksi.

Suomen vuosittainen keskilämpötila on noussut jopa kolme astetta samaan aikaan, kun koko maailman keskilämpötilan nousu esiteolliseen aikaan verrattuna on ylittänyt 1,5 asteen. Eniten lämpötila on noussut talvikaudella aikaistaen kevättä ja hidastaen syksyn etenemistä.

Erityisesti pihoilla, joilla on otollinen mikroilmasto, voi kokeilla ja onnistua kasvattamaan kasveja paria kasvuvyöhykettä pohjoisempana. Hyvä mikroilmasto on usein vesistöjen läheisyydessä ja tuulensuojaisilla paikoilla. Myös maaperä ja rinteet helpottavat monien kasvien menestymistä. Hyvä talvisuojaus ja lumipeitekin auttavat erityisesti ruohovartisia kasveja talven yli.

Parhaiten kasvit yleensä viihtyvät multavassa, vettä hyvin läpäisevässä maassa, jossa tiivis routa ei pääse vioittamaan talvella juuristoa. Juuret ovat usein kasvin herkin osa. Etelään viettävä rinne kerää kasvukauden aikana myös eniten lämpöä, mikä on monen kasvin kasvun ja syksyn tuleentumisen kannalta paras vaihtoehto. Kylmä ja tasainen savimaa on hankalin. Arat kasvit talvehtivat parhaiten savimaahan rakennetuissa kohopenkeissä. Silloin niiden juuristo ei kärsi kylmyydestä ja kosteudesta.

Heinä–elokuu on hyvää istutusaikaa aremmillekin kasveille, jolloin kasvit ehtivät vielä juurtua ennen kasvukauden päättymistä. Samaan aikaan kannattaa levittää syyslannoitetta, jonka tehtävänä on vahvistaa ja valmistaa kasveja syksyä ja talvea varten. Liian voimakas typpipitoinen lannoitus puolestaan vauhdittaa turhaa vihreää kasvua, jolloin kasveista ei tule yhtä talvenkestäviä kuin, jos niitä syyslannoitetaan vähätyppisellä lannoitteella.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana sekä keväät että syksyt ovat pidentyneet Suomessa, mikä parantaa omalta osaltaan kasvumahdollisuuksia. Jos kotipuutarhurilla on vielä mahdollisuus suojata kasveja halloilta, kasvukausi pitenee jopa parilla kuukaudella. Erilaisten kasvihuoneiden ja suojakatteiden avulla voidaan torjua esimerkiksi keväthallojen vioitukset.

Myös syksyllä herkimmät kasvit kannattaa suojata esimerkiksi kankaille ensimmäisten hallojen aikaan, minkä jälkeen kasvukausi voi jatkua hyvin vielä reilun kuukauden. Yksivuotisistakin kasveista voi nauttia näin pitempää, mutta monivuotisille kasveille lisäkuukausi antaa aikalisän valmistautua talveen.

Ilmastomme on lämmennyt, mutta se on samanaikaisesti muuttunut yhä vaikeammin ennakoivaksi, joten erilaiset sään ääri-ilmiöt voivat yllättää kotipuutarhurinkin kasvukaudella. Pitkät kuivat jaksot haittaavat kasvua ja talvehtimista, jos puutarhuri ei huolehdi riittävästä kastelusta. Toisaalta jatkuvat sateet ja maan liika märkyys estävät kasvien juurten toimintaa ja heikentävät niiden menestymistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)