”Niiden kahdeksantoista vuoden ajan, jotka olen ahertanut mehiläishoidon parissa, olen tullut täydellisen vakuuttuneeksi siitä, että mehiläiset viihtyvät yhtä hyvin Suomen alueella kuten Ruotsissa, Saksassa ja muuallakin samoilla leveysasteilla, kunhan vain niiden hoito järjestetään luonnon ja ilmaston vaatimusten mukaisesti.”

Näin rohkaisevasti mehiläisten hoidon mahdollisuuksista kirjoitti vuonna 1818 Arndt Johan Winter teoksessaan Anteckningar om Bien och deras Skötsel i Finland (Muistiinpanoja mehiläisistä ja niiden hoidosta Suomessa).

Winter oli kartanonomistaja ja virkamies lääninhallinnossa, mutta lisäksi hän oli innostunut maanviljelyn kehittämisestä. Tätä intohimoa hän pääsi toteuttamaan vuonna 1797 perustetussa Suomen Talousseurassa.

Mehiläishoito oli vielä harvinaista Suomessa Winterin opaskirjan ilmestymisen aikaan. Alan edelläkävijänä toiminut Winter kertoi kirjansa esipuheessa jakavansa sekä muistiinpanoja toisten kirjoittajien teoksista että omakohtaisia kokemuksiaan ja havaintojaan. Winter oli esimerkiksi havainnut, etteivät hänen mehiläisensä tuntuneet mettä kerätessään suosivan samoja kasvilajeja, joita ruotsalaisessa kirjallisuudessa oli kerrottu mehiläisten hyödyntävän.

Opaskirjassa Winter esitteli muun muassa mehiläisyhdyskunnan työnjakoa, mehiläisten hoitoa eri vuodenaikoina sekä hunajan keräämistä. Yksi luku kirjassa oli omistettu mehiläishoidossa tarvittaville työvälineille ja lopussa oli vielä aihetta valaiseva kuvaliite.

Laura Yli-Seppälä