Satoja henkilöitä päätyy vuosittain sairaalahoitoon holtittoman sähköpotkulautailun seurauksena pelkästään Uudenmaan alueella. Liikenneturva, HUS, Hätäkeskuslaitos ja Helsingin pelastuslaitos tekivät yhdessä opetuksellisen lyhytelokuvan, jonka avulla nuoria kannustetaan liikkumaan liikenteessä fiksusti ja turvallisesti. Lyhytelokuva on suunniteltu opettajia varten, jotta he voivat käsitellä sähköpotkulautailun turvallisuuteen liittyviä asioita luokassa.

Pelkästään HUS-alueella sairaalan päivystykseen päätyy vuosittain 400–500 henkilöä, jotka ovat kolaroineet sähköpotkulaudalla.

– Jokainen näistä onnettomuudesta kuormittaa sairaanhoitojärjestelmäämme, mutta ennen kaikkea aiheuttaa inhimillistä kärsimystä onnettomuuteen joutuneelle ja hänen läheisilleen. Sähköpotkulautaonnettomuuteen joutuneen nuoren elämä saattaa muuttua radikaalisti, jos esimerkiksi pään alueen vammasta jää pitkäaikaisia oireita. Ulkonäön muutokset, kävelykyvyn menetys, aivovamman jälkitila, pitkä sairaalahoito ja työkyvyttömyys ovat suuria muutoksia aiemmin terveelle nuorelle, sanoo suu- ja leukakirurgian professori Johanna Snäll tiedotteessa.

Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi muistuttaa, että jokainen voi itse vaikuttaa omaan ja muiden turvallisuuteen liikenteessä.

– Sähköpotkulautailija voi onneksi tehdä turvallisia valintoja ennen laudalle hyppäämistä. Aja vain selvin päin, käytä kypärää, valitse nopeus tilanteen mukaan ja ota kaverille oma lauta alle.

Liikenneturvan kyselyn mukaan 91 prosenttia suomalaisista pitää sähköpotkulaudalla ajamista päihtyneenä turvallisuusriskinä. Silti HUSin tilastojen mukaan aivovamman saaneista sähköpotkulautailijoista 82 prosenttia ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Heistä vain joka kymmenes käytti kypärää.

– Vaikka rattijuopumus tuomitaan laajasti, voi sähköpotkulaudan ottaminen päihtyneenä tuntua hetken mielijohteesta hyvältä ajatukselta varsinkin, jos matkoja ei ole etukäteen mietitty. Turvallisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi taksi, julkinen liikenne tai selvän kaverin autokyyti, Niemi sanoo.

Humalassa onnettomuuteen joutuminen vaikeuttaa myös ensihoidon työtä.

– Voimakkaasti päihtyneen vammapotilaan hoito ei ole niin jouhevaa ja suoraviivaista kuin selvin päin olevan. Se tekee sähköpotkulautaonnettomuuden ajaneista haastavan potilasryhmän. Lisäksi vammoja voi olla useita erilaisia, kuten haavoja tai murtumia, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen ensihoidosta Katri Marjava.

– Kolari voi vaurioittaa myös sähköpotkulaudan akkua, mikä saattaa johtaa akun syttymiseen ja edelleen tulipaloon. Tämän vuoksi myös onnettomuuden jälkeen on tärkeää seurata laitteen kuntoa. Pelastuslaitos on kehittänyt valmiuksiaan akkupalojen torjuntaan päivittämällä toimintamalleja, muistuttaa pelastusjohtaja Marko Rostedt.

Kun kyseessä on sähköpotkulautaonnettomuus tai muu kiireellinen hätätilanne, on tärkeää hälyttää apua soittamalla hätänumeroon 112. Hätäilmoituksen tekijän ei tarvitse valmistautua hätäpuheluun etukäteen tai tietää mitä viranomaista paikalla tarvitaan.

– Hätäpuhelun soittaminen on rohkea teko, ja sen voi tehdä kuka tahansa. Hätäkeskuspäivystäjä on turvallisuusviranomainen, jonka tehtävänä on ohjata puhelun kulkua. Hätäpuhelussa tärkeintä on vastata päivystäjän kysymyksiin ja toimia hänen ohjeidensa mukaan. Avun pyytäminen ei koskaan pahenna tilannetta, mutta soittamatta jättäminen saattaa tehdä niin, toteaa sidosryhmäasiantuntija Patrick Tiainen hätäkeskuslaitoksesta.

Lyhytelokuva on suunniteltu opettajia varten. Sen ja luokassa suoritettavien tehtävien avulla opettajat voivat käsitellä sähköpotkulautailun turvallisuuteen liittyviä asioita nuorten kanssa ja parantaa nuorten valmiuksia liikkua liikenteessä turvallisesti.

Liikenneturva selvitti suomalaisten asenteita sähköpotkulautailuun liittyen viime marraskuussa. Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 005 suomalaista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)