Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hyödyntämisessä on edelleen paljon potentiaalia yritysten kasvun ja osaajapulan ratkaisemisen näkökulmasta. Vain noin joka neljäs yritys on rekrytoinut kansainvälisiä osaajia viiden viime vuoden aikana, mutta niitä tehneet yritykset arvioivat kokemuksensa pääosin myönteisiksi.

Tämä käy ilmi kauppakamarien yhteisestä osaajakyselystä. Kyselyyn vastasi 17.–23. elokuuta 72 yritystä Varsinais-Suomesta ja kaikkiaan 885 yritystä koko Suomesta.

– Kokemustemme mukaan kansainvälisiä osaajia löytäneet yritykset Varsinais-Suomessa ovat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä rekrytointeihinsa. Kyseessä on tyypillisesti rekrytointi tunnistettuun tarpeeseen ja usein prosessi on yritykselle tuttu, sanoo aiheeseen maakunnassa perehtynyt Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö Olli Hakala tiedotteessa.

– Yritysten kokemukset kansainvälisistä rekrytoinneista ovat huomattavasti myönteisempiä kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, sanoo myös Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Kauppakamarien osaajakyselyyn elokuussa vastanneista yrityksistä 24 prosenttia kertoo rekrytoineensa kansainvälisiä osaajia viimeisen viiden vuoden aikana. Varsinais-Suomen seudullakin luku oli 26 prosenttia. Osuus on kuitenkin yleisesti laskenut selvästi viime vuosina.

Rekrytointeja jarruttavat erityisesti osaajien löytäminen, lupa- ja viranomaisprosessit sekä kielitaitoon liittyvät haasteet. Varsinaissuomalaisista vastanneista yrityksistä liki puolet koki haasteeksi kielitaidon (47,1 %) ja myös sen, ettei työvoimaa juuri nyt tarvita lisää (45,1 %).

Kielitaito on edelleen yksi suurimmista esteistä kansainvälisten osaajien rekrytoinnille. Haaste ei kuitenkaan liity vain työntekijöiden kielitaitoon, vaan myös yritysten valmiuksiin perehdyttää ja integroida kansainvälisiä osaajia osaksi työyhteisöä.

– Yrityksen kulttuurilla on kriittinen osuus kokonaisuudessa. Varsinais-Suomessa aiemmin kesällä tekemämme kyselyn mukaan yrityskenttä myös jakaantuu: yhä useampi yritys on valmis palkkaamaan vieraskielisiä, mutta samalla yhä useammassa yrityksessä vaaditaan kotimaisen kielen taitoa. Tarve liittyy erityisesti yritystemme asiakkaiden vaatimuksiin, Hakala kuvailee.

Hieman yli neljännes yrityksistä ei ole vielä rekrytoinut kansainvälisiä osaajia, mutta voisi harkita sitä. Puolet varsinaissuomalaisista yrityksistä ei ole rekrytoinut kansainvälisiä osaajia eikä myöskään suunnittele sitä.

– Monessa yrityksessä ongelmana ei ole halu tai asenne, vaan käytännön esteet. Kansainvälisen osaajan palkkaamisesta pitää tehdä yrityksille nykyistä helpompaa: Maahantulon palvelupolkua pitää sujuvoittaa ja tarvetta fyysiseen asiointiin vähentää. Myös saatavuusharkinnasta olisi aika luopua, Pulkkinen sanoo.

Pulkkisen mukaan Suomessa tulisi panostaa nykyistä tavoitteellisemmin kielten oppimiseen jo peruskoulusta lähtien. Samalla yrityksille tulisi tarjota enemmän käytännönläheistä tukea, suoria kontakteja kansainvälisiin osaajiin sekä palveluja yrityksille, joilla on tunnistettu tarve uusille osaajille.

Vastaajajoukko koostui pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Eniten kyselyyn vastasi palvelualan yritykset. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)