Suomalaiset kansanedustajat esittivät uusia avauksia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi ja verkossa tapahtuvan vaikuttamisen torjumiseksi Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa Saksan Lyypekissä 30.8.–1.9.

Konferenssissa käsiteltiin Itämeren alueen turvallisuutta, demokratian vahvistamista, nuorten osallistumista sekä alueen muuttunutta geopoliittista tilannetta.

Teemoja korostettiin myös konferenssin hyväksymässä päätöslauselmassa, jossa painotetaan kriittisen infrastruktuurin suojelua, kyber- ja informaatioturvallisuutta sekä tiivimpää yhteistyötä hybridiuhkien torjumiseksi.

Aalto-Setälä esittää yhteistä ennakkovaroitusjärjestelmää Itämerelle

Kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (kok.) nosti puheenvuorossaan esiin Itämeren turvallisuusympäristön muutoksen ja kriittisen infrastruktuurin merkityksen, kun turvallisuusuhat kohdistuvat yhä useammin yhteiskuntien elintärkeisiin toimintoihin, kuten energia-, tietoliikenne- ja logistiikkayhteyksiin.

Aalto-Setälä ehdotti yhteisen Itämeren korkean riskin seuranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmän perustamista. Järjestelmä yhdistäisi esimerkiksi SafeSeaNet-, Thetis-, AIS- ja satelliittitietoja poikkeavan käyttäytymisen tunnistamiseksi.

– Jokaiselle öljytankkerille tehtäisiin dynaaminen riskiluokitus, jolloin mahdollisista riskeistä saataisiin ennakkovaroitus ajoissa. Suomella on tässä luonteva aloitteentekijän rooli, Aalto-Setälä ehdotti.

Kansanedustaja Saku Nikkanen (sd.) varoitti puheenvuorossaan, että somen valeprofiilit ovat kasvava uhka demokraattiselle keskustelulle ja kansalaisten luottamukselle.

Ratkaisuksi hän esitti, että sosiaalisen median henkilökohtaisten käyttäjätilien luomiseen vaadittaisiin vahva sähköinen tunnistautuminen. Käyttäjä voisi silti esiintyä nimimerkillä, mutta somealusta tietäisi tilin omistajan olevan oikea ihminen.

– Vahva tunnistautuminen vaikeuttaisi bottiarmeijoiden toimintaa ja suojelisi lapsia ja nuoria verkossa toimivilta seksuaalirikollisilta. Kansalaisten tulee myös voida osallistua demokraattiseen keskusteluun tietäen, että he ovat tekemisissä aitojen ihmisten kanssa eivätkä bottien, jotka on suunniteltu manipuloimaan heitä, Nikkanen perusteli.

Hän korosti myös eurooppalaisten ratkaisujen merkitystä ja näki EU:n digitaalisen identiteetin kehittämisen eli digilompakon tarjoavan uusia mahdollisuuksia turvallisemman verkkoympäristön rakentamiseen.

Suomen valtuuskuntaan kuului Aalto-Setälän ja Nikkasen lisäksi kansanedustaja Eeva-Johannan Eloranta (valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.). Eduskunnasta mukana ovat myös Pohjoismaiden neuvoston presidentti Ville Väyrynen (kok.), varapresidentti Kim Berg (sd.) sekä Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston Itämeri-raportoija Jouni Ovaska (kesk.).

Väyrynen korosti puheenvuorossaan Pohjoismaiden neuvoston ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssin alueellista yhteistyötä. Hän kertoi lisäksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuusohjelmasta, jossa korostetaan kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä sekä kansainvälistä yhteistyötä varautumisessa.

Konferenssin päätteeksi Itämeren parlamentaarikkokonferenssin BSPC:n (Baltic Sea Parliamentary Conference) puheenjohtajuus siirtyi Schleswig-Holsteinilta Islannille.

Itämeren parlamentaarikkokonferenssi kokoaa vuosittain yhteen alueen parlamenttien edustajia edistämään turvallisuutta, kestävää kehitystä, alueellista yhteistyötä ja demokraattisia arvoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)