Sekajätteen määrä vähenee. Se on hyvä uutinen. Sekajätettä kertyi asukasta kohden vuodessa 169 kiloa vuonna 2022. Viime vuonna määrä oli 143 kiloa.

Hyvä uutinen ei ole, että sekajätteen koostumus ei ole juurikaan muuttunut vaateista ja mahdollisuuksista huolimatta. Suurin osa sekajätteestä on edelleen biojätettä, muovia ja muuta pakkausjätettä. Näillä on omat keräyksensä mutta niitä ei syystä tai toisesta käytetä tai haluta käyttää.

Tiedot perustuvat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n koostumustutkimukseen. Topinojan jätekeskuksessa lajiteltiin käsin 2 100 kiloa kotitalouksilta kerättyä sekajätettä eli tavallisia roskapusseja. Näytteitä oli Turusta ja lähikunnista.

Biojätteen osuus sekajätteestä oli 34,6 prosenttia. Biojätteestä ruokahävikkiä oli 13,2 prosenttia ja muuta keittiöjätettä 14 prosenttia. Pientaloissa, jotka ovat ilmoittaneet kompostoivansa biojätteen, osuus oli 36,8 prosenttia eli lähes sama kuin haja-asutuksen pientaloilla, joilla ei ole biojätteen erilliskeräystä. Biojätettä päätyy sekajätteeseen kompostorista huolimatta.

Toiseksi suurin jätejae on muovit. Niiden osuus sekajätteestä oli 16,7 prosenttia. Osuudessa ei ole muutosta vuoden 2024 vertailutietoihin. Muovista suurin osa on muovipakkauksia, 13,5 prosenttia.

Paperi, kartonki ja pahvi muodostavat merkittävän osan sekajätteestä. Paperin osuus oli 10,3 prosenttia, kartongin ja pahviin osuus 6,7 prosenttia.

Tämä on hämmentävää, sillä jätepaperia ja pahveja on kerätty erikseen jo iät ja ajat. Kostuneet ja likaantuneet pahvit ja paperit toki kuuluvatkin sekajätteeseen. Ne eivät ole väärässä paikassa.

Tekstiilien osuus on sentään vähentynyt. Tekstiilien ja jalkineiden osuus oli 8,2 prosenttia eli 3,3 prosenttiyksikköä vähemmän vuonna 2024.

Tulos on pettymys. Neuvontaa on lisättävä ja lajittelun mahdollisuuksia parannettava. Ellei muu auta, on kiristettävä sanktioita. Jos jätettä ei haluta tai osata lajitella ohjeistuksen mukaan, niin hintaa voidaan nostaa. Raha on hyvä konsultti.

Lasse Virtanen