Tilataideteoksissa eläviä ja kuolleita kukkia, luita, juurakoita sekä puunkappaleita
Lilja Mettälän näyttely Lahoavia huokauksia on esillä Space 81 -galleriassa Martissa 1.–13. syyskuuta.
– Näyttelyssäni Lahoavia huokauksia kaivaudutaan maan ytimiin. Pohdin maatumista ja sen merkitystä heijastettuna ihmiselämään. Hajoamisprosessi on väylä kukoistavaan elämään. Sen myötä voi todella vapautua maallisen maailman kahleista, sillä kuolemassa väikkyy itse elämä. Ihmiselon aikana ehtii kokea monta pientä ja suurta kuolemaa, mutta kaikki ne viitoittavat tietä totuuteen, joka ei ole niin tavoittamattomissa kuin helposti luulemme.
Lilja Mettälä (s. 1998) on Turussa asuva taiteilija, puutarhuri ja floristi, joka opiskelee parhaillaan Taideakatemiassa.
– Tummanpuhuvien öljymaalausteni kanssa herkän kaunista vuoropuhelua käyvät kukista, luista ja puunkappaleista rakentamani tilataideteokset. Päivien kuluessa elävät kukat hiljalleen nuutuvat ja lakastuvat muistuttaen hajoamisen vääjäämättömyydestä. Orgaanisesta aineksesta kaikkein kauimmin säilyvät luut, jotka kannattelevat elävää olentoa samaan tapaan kuin juuret puuta. Jalkapohjista voi kasvaa myös näkymättömät juuret, jos on valmis juurtumaan totuuteen. Juuret ovat yhteys kaikkein syvimmälle. Hedelmällisessä maaperässä ne ulottuvat pitkälle ja ravitsevat
sielua.
Mettälä opiskeli puutarhuriksi ja floristiksi Ammattiopisto Liviassa, josta valmistui vuonna 2021.
– Lahoamisen teemalla myös toisenlainen taso, joka koskee metsiensuojelua. Lahopuulla on korvaamaton merkitys monen lajin elämän kannalta. Se tarjoaa ruokaa ja suojaa, aikanaan myös uuden kasvualustan hentoiselle taimelle. Tällainen on puun elämä, jos metsäkoneet eivät ehdi ensin ja tuhoa valtavia metsäalueita muuttaen ne surman ja ahdingon raiskioiksi. Monta kertaa olen elämässäni joutunut kohtaamaan surun ja vihan, kun rakas metsä on murhattu. Viimeksi näin kävi keväällä, kun olin menossa ystäväni valokuvaaja Aino Valkamon kanssa tuttuun satumetsään, jota ei enää ollutkaan, kun perille saavuimme. Muotokuvauksemme saikin aivan erilaisen sävyn, ja tästä hetkestä ikuistettuja voimallisia kuvia on näyttelyssä nähtävillä.
Mettälälle on ominaista on elämän ja ihmisyyden mysteerien kuvaaminen maanläheisen aistillisella, jopa raadollisella otteella. Synkkäsävyisissä öljymaalauksissa kasvillisuus on usein tärkeässä roolissa.
– Näyttelyssä on myytävänä taiteeni ohella tekemiäni persoonallisia kukkakimppuja. Kukista osan olen kasvattanut itse ja osan kerännyt lähitienoolta. Tauluissa, tilakoristeissa, oheistuotteissa ja pakkaustarpeissa olen valinnut sellaiset materiaalit, jotka mahdollisimman vähän kuormittavat luontoa. Lahjoitan osan näyttelymyynnin tuotoista Luonnonperintösäätiölle eli tukemalla taiteilijaa osallistut samalla arvokkaiden ikimetsien pelastamiseen.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)















