Turun kaupungin pääkirjaston alkuperäisen puolen aulassa oleva Charles Sandisonin mediataideteos Sub Rosa on suunniteltu sijaintipaikkaansa. Kirjainten ryppäät muodostavat seinille verkkaisesti kuvia ja sanoja. Tekstifragmentit on poimittu satunnaisesti suomalaisten naiskirjailijoiden tuotannosta.

Sub Rosa (lat.) tarkoittaa ”ruusun alla”. Ruusu on historian saatossa yhdistetty salaisuuksiin ja hiljaisuuteen. Niin ruokailusalien katot kuin rippituolit saatettiin koristella ruusuaiheisin kaiverruksin, jotka muistuttivat käytyjen keskustelujen luottamuksellisuudesta.

Taiteilija yhdistää teoksen nimen Umberto Econ Ruusun nimi -romaanin virkkeeseen: ”Stat rosa pristina nomine, nomina nuda tenemus”, eli ”menneisyyden ruususta meillä on jäljellä vain sen nimi, meillä on alastomat nimet”.

Lausahdus viittaa kauneuden katoavaan luonteeseen. Kirjoitettu kieli avaa näköaloja menneeseen, mutta tapahtumista ovat jäljellä ainoastaan sanat. Menneisyyden ruusua ei voi koskettaa eikä sen tuoksua voi haistaa.

Kirjastossa kirjojen valtavat hyllymetrit sisältävät lukemattomia tapoja yhdistää kirjaimia sanoiksi ja lauseiksi. Sanojen avulla ihmiset ymmärtävät toistensa ajatuksia, ne voivat yhdistää tai erottaa. Kirjastot tuovat ihmisiä yhteen. Myös pandemian aikana kirjastot ovat tarjonneet tietoa ja tekemistä, ja siten kannatelleet henkisesti vaikeassa tilanteessa. Dataprojektorit heijastavat vanhan kirjastotalon aulaan taideteoksen, jonka alta astutaan tiedon ja salaisuuksien pyhättöön.

Ringa Takanen