Puheluiden kestot pitenivät keväällä sekä kiinteässä että matkaviestinverkossa samaan aikaan kun suuri osa suomalaisista siirtyi etätöihin ja opiskelemaan kotiseinien sisäpuolelle. Myös verkossa siirretyn datan määrän ja laajakaistojen liittymänopeuksien kasvu jatkui, joskin trendi näissä on jo pidempään ollut samansuuntainen ja kasvussa ei näy varsinaisia piikkejä.

Kiinteän verkon puhelinliittymämäärät ovat laskeneet jo pitkään ja lasku jatkui odotetusti myös vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Mobiiliverkon puolella liittymämäärät ovat pysyneet jo pitkään vakaana. Molemmissa verkoissa soitettujen puhelujen määrä on tasaisesti laskenut. Sen sijaan puheluminuutit ja tätä kautta puhelujen keskimääräinen kesto kasvoivat ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Matkaviestinverkossa puhuttiin yhteensä yli 8 miljoonaa minuuttia ja keskimäärin yhden puhelun kesto oli viisi minuuttia. Kevään rajoitusten aikana yhteyttä vaikutettiin pidettävän siis tavanomaista enemmän perinteisillä puheluilla.

Matkaviestinverkossa siirretyn datan määrä kasvoi vuoden 2020 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 15 prosenttia edelliseen puolivuotisperiodiin verrattuna, kun edellisellä kaudella kasvua oli 11 prosenttia. Mobiilidatan määrän kasvu on ollut nopeaa jo pitkään. Dataa käytettiin alkuvuonna 44 Gigatavua suomalaista kohden kuukaudessa.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymien kehitys on keväällä 2020 jatkunut aiempien vuosien tapaan. Liittymänopeuksien kasvu on varsin selkeästi yhteydessä tekniikkamuutokseen. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavien valokuituliittymien ja kaapeli-tv-verkkoon pohjautuvien kaapelimodeemiliittymien osuus on kasvanut vuodesta 2016 62 prosentista 81 prosenttiin ollen nyt 1,47 miljoonaa. Samanaikaisesti vähintään 100 Mbit/s latausnopeuden mahdollistavien liittymien osuus on kasvanut 26 prosentista 46 prosenttiin, määrä on nyt 828 000 liittymää. Kaikkein suurimmat verkosta käyttäjälle saatavat eli yli 300 Mbit/s latausnopeudet ovat vielä melko harvinaisia, vaikka niiden suhteellinen kasvu on nopeaa.

Nopeiden liittymien osuus kiinteän verkon liittymistä on kasvanut samaa tahtia valokuidun ja kaapelin lisääntymisen kanssa.

Tilastojen mukaan myös mobiililiittymien tiedonsiirtonopeudet ovat kasvaneet. Erityisesti 100–300 megaisten liittymien suosio on kasvanut nopeasti vuodesta 2016 alkaen, niiden osuus liittymämäärästä on lisääntynyt 18 prosentista 48 prosenttiin. Vajaa viidennes liittymistä on edelleen maksimilatausnopeudeltaan alle 10 megaisia. Matkaviestinverkon liittymien nopeuksissa on huomioitava, että kyse on maksiminopeudesta ideaaliolosuhteissa.

5G-tukiasemia oli kesäkuun lopussa hieman yli 1 300. Tukiasemia lisätään verkkoon kovalla tahdilla, sillä edellisen vuoden lopusta niiden määrä on kolminkertaistunut. 5G-verkkoa oli kesäkuun lopussa 38 kaupungissa.

4G matkaviestinverkon 100 megan laskennallinen peittoalue kattoi 18 % Suomen maapinta-alasta kesäkuun 2020 lopussa. Puolessa vuodessa peiton ala oli siten kasvanut kaksi prosenttiyksikköä. 100 megaa oli ideaaliolosuhteissa saatavilla hieman yli 93 prosenttiin kaikista kotitalouksista. Sen sijaan 30 megan ja 300 megan peitoissa ei tapahtunut vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana merkittäviä muutoksia.

Suomen kanta- ja valtateistä 57 prosenttia oli 100 megan mobiilipeiton alueella, peiton kattavuus kaikista tieluokista oli yhteensä 41 prosenttia. Vastaavasti rataverkosta peitto kattoi 58 prosenttia.

Matkaviestinverkon nopeusluokkakohtaiset peittoalueet edustavat saatavuutta ideaaliolosuhteissa. Niissä ei ole otettu huomioon verkon ruuhkautumista eikä rakenteellisia tai maantieteellisiä esteitä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)