Väitös: Pitkittynyt työkyvyttömyys kehittyy epätasaisesti eri sosioekonomisissa ryhmissä

Laura Salonen. Laura Salonen. Kuva: Turun yliopisto

Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen vaikuttavat moniulotteiset prosessit läpi elinkaaren. Valtiotieteiden maisteri Laura Salosen väitöstutkimus tuo esille erityisesti lapsuudenaikaisen perhetaustan sekä aikuisuudessa sairauspäivärahan ja työympäristön keskeisinä nivelvaiheina pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymisessä. Samat nivelkohdat ovat tärkeitä myös pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.

Salosen sosiologian alaan kuuluvan väitöskirjan päätavoitteena on tuoda esiin pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen liittyviä riskitekijöitä ja tärkeitä nivelvaiheita, sekä siinä ilmeneviä sosioekonomisia eroja erityisesti perhetaustan, sairauspäivärahahistorian ja psykososiaalisen työympäristön näkökulmasta.

– Väestöä edustavat rekisteriaineistot paljastavat ilmiöitä, jotka eivät tule esille tietyn työssäkäyvän ryhmän seurantatutkimuksissa, Salonen sanoo.

Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittyminen voidaan nähdä eräänlaisena polkuna, joka muodostuu eri tavalla esimerkiksi henkilön sosioekonomisen taustan mukaan.

– Esimerkiksi nuorilla aikuisilla matala koulutus sekä vanhempien matalat tulot ja koulutus olivat yhteydessä korkeampaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin. Suurin riski oli kuitenkin matalasti koulutetuilla nuorilla aikuisilla, joiden vanhemmilla oli korkea koulutus. Korkeakoulutettujen lapset olivat matalasti koulutettujen vanhempien ikätovereitansa useammin työelämässä tai opiskelemassa työkyvyttömyyseläkejaksonsa jälkeenkin, Salonen kertoo.

Tulokset saattavat kertoa siitä, että korkeasti koulutetuilla vanhemmilla on parempi pääsy erilaisiin resursseihin, joiden avulla nuorten työkykyongelmat havaitaan ja niihin pystytään puuttumaan paremmin.

Salosen väitöskirja myös osoittaa, että sosioekonomisella asemalla on merkittävä yhteys siihen, kuinka todennäköisesti ja minkälaisia pitkittyneen työkyvyttömyyden polkuja kehittyy.

– Matala sosioekonominen asema on yleisesti ottaen yhteydessä korkeampaan työkyvyttömyyden kehittymisen riskiin. Pitkäaikaistyöttömillä ja työntekijä-ammattiryhmään kuuluvilla on suurin todennäköisyys päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle riippumatta edeltävän sairauspäivärahakauden pituudesta. Toisaalta pitkä sairauspäivärahajakso nostaa erityisesti ylempien toimihenkilöiden työkyvyttömyyseläkeriskiä. Toimihenkilöiden nopeammin kasvava riski voi kertoa työkyvyttömyyden erilaisesta kehittymisestä, ammattiryhmittäisistä eroista sairastavuudessa tai siitä, että eri ammattiryhmien väliset erot työpaikan käytännöissä vaikuttavat työkyvyttömyyden kehittymiseen.

Psykososiaalisella työympäristöllä on merkitystä työkyvyttömyyden ja siihen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.

– Niin sanotuissa ”passiivisissa” ammateissa, joissa työntekijällä on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia ja samalla vähän vastuuta työtehtävistään, oli yhteydessä korkeampaan työkyvyttömyyspäivien kertymiseen. Toisaalta ”aktiivisissa” ammateissa, joissa työntekijöillä oli paljon sekä vaikutusmahdollisuuksia että vastuuta työssään, työkyvyttömyyspäiviä kertyi pitkällä aikavälillä vain vähän.

Salosen väitöskirja tarjoaa ajankohtaista ja käytännöllistä tietoja työkyvyttömyysasioiden parissa työskenteleville ja päättäjille, sekä paljastaa erilaisia tärkeitä nivelkohtia, joissa pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen kannattaisi puuttua.

– Työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja siinä ilmenevien sosioekonomisten erojen tasaamiseksi olisi jatkossa tarjottava varhaista apua nuorille aikuisille ja koko perheille. Ehkäisemällä sairauspäivärahapäivien kertymistä ja parantamalla psykososiaalista työympäristöä voidaan sekä ehkäistä työkyvyttömyyden ilmenemistä, että ylläpitää jäljellä olevaa työkykyä, Salonen sanoo.

Salonen esittää väitöskirjansa Processes of long-term work disability and socioeconomic disparities: Unwinding the roles of family background, sickness absence, and psychosocial work environment julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 8. lokakuuta kello 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku). Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.

Vastaväittäjänä on dosentti Pauli Forma (Varma) ja kustoksena professori Mikko Niemelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Murrosiän ajoittuminen ei selitä poikien heikompaa koulumenestystä

Selitystä poikien tyttöjä huonompaan koulumenestykseen ei löytynyt murrosiän ajoittumisesta. Murrosiän ajoittumisella oli kuitenkin yhteys sekä tyttöjen että poikien liikunnan arvosanoihin.

Fitness tähti Sonja Aielloon iski Tempur-ikävä matkalla jo kahden yön jälkeen – syyt on suuremmat kuin pelkkä koti-ikävä

Tempur-vuode on Sonja Aiellon uuden kodin sydän.

Se mitä matkoilla kaipaa eniten, kertoo mikä on elämässä tärkeää. Kun fitness-urheilija ja valmentaja Sonja Aiello panosti nukkumisergonomiaan, sängystä tuli kodin sydän, jota hän kaipaa matkoilla eniten. Loogista myös siksi, että kotona vietetystä ajasta suurin osa ollaan sängyssä – mutta minkälaisessa?

Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä

Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä.

Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt tasaisena koko maassa. Lämpimien säiden seurauksena järvivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, mikä ylläpitää sinilevien kasvua. Merialueilla sinilevän määrä on edelleen pitkän ajan keskiarvoa suurempi, mutta tuuli on sekoittanut sinilevää veteen. Tyyni ja lämmin sää, sekä toisaalta myös voimakkaat sadekuurot, voivat lisätä sinilevän pintakukintojen määrää vielä loppukesällä.

Turun kaupunkiseudun kuntayhtymä aloitti toimintansa

Kuluvan kesän aikana ydinkaupunkiseudun kuntien valtuustot (Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko ja Turku) hyväksyivät yhteisen kuntayhtymän perustamista koskevan perussopimuksen. Kuntayhtymän tavoitteena on vahvistaa poliittista yhteistyötä lisäämällä seudun elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja pitovoimaa. Ensimmäinen seutuhallituksen kokous pidettiin 17. elokuuta.

Koulussa haasteita kohtaavilla nuorilla on riski syrjäytyä digitaalisesti

Hyvinvointipalvelujen digitalisoitumisen myötä väestön digitaaliset kyvyt ovat nousseet yhä merkittävämpään rooliin. Turun yliopistossa tehty sosiologian alan tutkimus osoitti, että erityisesti koulussa haasteita kohtaavilla nuorilla on riski jäädä syrjään informaatioyhteiskunnan digitaalisesta osallisuudesta.

Sairaalabakteerit tarttuvat ohuilla, joustavilla karvoillaan pintoihin ja aiheuttavat infektioita

Antibioottiresistentti Acinetobacter baumannii -bakteeri on maailmanlaajuisesti yksi vahingollisimmista sairaalainfektioita aiheuttavista bakteereista. Turun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että bakteeri leviää tarttumalla pintoihin erittäin ohuilla, joustavilla karvoilla. Tutkijat myös paljastivat, miten karvat muodostuvat bakteerien pintaan, ja ehdottivat uusia tapoja estää bakteeri-infektioita. Uudet löydökset on julkaistu Naturessa, yhdessä maailman johtavista tieteellisistä julkaisuista.

EU:n ja Suomen tulevaisuus sekä Ukraina ovat vahvasti esillä Eurooppa-foorumin ohjelmassa

Eurooppa-foorumi käynnistyy elokuun viimeisellä viikolla 24.–26. elokuuta Turussa. Foorumin ohjelmaosuudet käsittelevät eurooppalaista yhteistyötä ja yhteiskunnan resilienssikykyä, EU:n globaalia roolia erityisesti taloudessa, muuttunutta ulkopoliittista tilannetta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin sekä energiakysymyksiä ja vihreää siirtymää.

Kela kertoo valtuuttamisesta monella kielellä

Jos asiakas ei pysty itse hoitamaan Kela-asioitaan, hän voi valtuuttaa tehtävään toisen henkilön. Kelan uusi ohje kertoo monella eri kielellä, mitä valtuuttaminen tarkoittaa ja miten se tehdään.

Poliitikot museoharjoittelussa Luostarinmäen museokorttelissa

Suomen museoliiton koordinoiman valtakunnallista Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikkoa vietetään 22.–26. elokuuta. Turun museokeskuksen museoharjoitteluun on tänä vuonna ilmoittautunut runsaslukuinen määrä poliitikkoja, jotka pääsevät tällä kertaa tutustumaan Luostarinmäen museokorttelissa tehtävään museotyöhön.

Venetsialaisten ilotulitteista ei tarvitse ilmoittaa viranomaisille

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella (pl. taajama-alueet) ei tarvitse tehdä ilotulitusilmoitusta käytettäessä yleisesti myyntiin hyväksyttyjä ilotulitteita yksityistilaisuuksissa Venetsialaisten aikana.

Raisiossa ja Ruskolla annetaan syyskuussa koronarokotuksia kaikille 60–69 -vuotiaille

Raision kaupunki tarjoaa raisiolaisille ja ruskolaisille neljänsiä rokoteannoksia portaittain. Rokotukset alkavat henkilöistä, joilla on suurin lääketieteellinen riski vakavalle koronataudille. Ajan koronarokotukselle voivat nyt varata 60–69-vuotiaat ja sitä vanhemmat sekä 18–69-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt.

Posankka Race laskee Aurajokeen 4 000 pikkuposankkaa Turun päivänä

Turun oma kaupunkieläin Posankka ja ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) järjestävät Aurajoessa Turun päivänä 18.9. vauhdikkaan varainkeruutapahtuman, Posankka Racen. Osallistua voi adoptoimalla itselleen numeroidun kylpyposankan, jonka urheilusuoristusta pääsee myös seuraamaan tapahtumassa. Tempauksella halutaan kiinnittää kaupunkilaisten huomio vesistöjen roskaantumiseen ja kerätä varoja PSS ry:n työn tukemiseen.

Vanhaa, uutta ja vaaleanpunaista – opiskelija-asunnon sisustus syntyy pääasiassa kirpparilöydöistä

Henna Hiltunen on soittanut jousisoittimia pienestä pitäen. Sello on myös kaunis koriste-esine.

Vantaalta kotoisin oleva Henna Hiltunen aloittaa tänä syksynä opinnot Turun yliopistossa. Muutto pois lapsuudenkodista ensimmäiseen omaan asuntoon ei pahemmin jännitä, sillä Hiltunen on käynyt Turussa monesti aiemmin. Uudesta kotikaupungista on vierailuilla syntynyt positiivinen mielikuva. Välimatka Vantaalle on kohtuullinen, ja kulkuyhteydet ovat hyvät.

Suomalaisten kansantaudeille altistavat riskitekijät ovat vähentyneet, mutta lihavuus lisääntyy yhä

Suomalaisten riskitekijät useille kansantaudeille ovat vähentyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Lihavuus kuitenkin lisääntyy yhä, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tiedot selviävät THL:n tutkimuksesta, jossa arvioitiin, miten aikuisväestön riskitekijät kansantaudeille kehittyvät vuoteen 2040 mennessä.

Puinnit hyvässä alussa, toiveissa keskimääräinen sato

Jos syksy on sateinen, viljan määrä ja laatu heikkenevät ja kustannukset kasvavat sadon kuivauksesta.

Puinnit ovat alkaneet Etelä-Suomessa, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eniten on puitu kauraa, ohraa ja ruista. Erikoiskasveista on alkanut myös kuminan puinti. Syysviljoista rukiin ja syysvehnän sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät. Pohjanmaalla odotetaan hyvää satoa syysvehnästä. Kevätviljojen sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät koko maassa.

BioCity Symposium tuo Turkuun immunologian huiput

BioCity Symposiumin teema, immunologia, on herättänyt suurta mielenkiintoa. Symposiumiin, joka järjestetään 25.–26. elokuuta, on ilmoittautunut yli 400 osanottajaa. Tapahtuman pääpuhuja on vuonna 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut Sir Peter Ratcliffe .

Itämerta juhlitaan Turussa kolmatta kertaa

John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien, tempausten ja koulutuksen merkeissä. Vuonna 2022 Itämeripäivää vietetään 25. elokuuta muun muassa Forum Marinumilla, Kirjastosillalla, pääkirjastolla ja Biologisen museon pihalla. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta.

Turku kukkii ennätyksellisen runsaasti

Kaupungin joutomaita on muutettu maisemapelloiksi yhteensä 22 hehtaarin edestä. Maisemakukkaseosta kylvettiin kesäkuussa 37 pellolle ympäri Turkua. Ruissalossa kasvaa perinteisesti auringonkukkaa.

Kaupunki

Urheilu

Otteluanalyysi: EIF tasoitti lisäajalla ja oli lähellä voittoa

Olli Jakosella oli kahden maalin ilta.

TPS johti vajaan puolen tunnin pelin jälkeen 2-0 ja näytti ottavan helpon voiton tammisaarelaisesta (raaseporilaisesta) EIF:stä jalkapalloilun Ykkösessä. Mutta toisin kävi. EIF hallitsi toista puoliaikaa ja tasoitti lisäajalla. Eikä voittomaalikaan ollut kaukana. Viherpaidat saivat lisäajan loppuhetkillä luotua vielä yhden maalitilanteen mutta Stanislav Efimovin pusku ei suuntautunut enää kohti maalia. Viisi minuuttia lisää ja... Kuka tietää, mitä olisi tapahtunut.

Seitsemän turkulaista salibandyn alle 19-vuotiaiden MM-kisoihin

Cira Virta (oik.).

Puolassa elokuun viimeisenä päivänä alkaviin salibandyn alle 19-vuotiaiden MM-kisoihin valittu joukkue on kovin turkulainen. TPS:n ja FBC Loiston pelaajia on 20 pelaajan joukossa peräti seitsemän. TPS:stä mukana ovat Henrika Maikola , Emilia ja Olivia Pietilä , Cira Virta sekä Veera Kuosmanen . FBC Loistosta kisoihin lähtevät Pipsa Eko ja Eerika Koski . Suomi puolustaa syksyllä 2021 voittamaansa MM-kultaa.

Tutolaista tillilihaa Hööpin tapaan

Hermanni Vidman saapui Tuton penkin taakse kesken viime kauden. Alkavalle kaudelle Vidman on saanut joukkueeseen itselleen sopivampia pelaajatyyppejä.

Hermanni Vidman haluaa tuoda jäälle Tutoon sitoutuneen joukkueen

Otteluanalyysi: Loppuhetkien miesylivoima ei tuonut voittoa Interille

Petteri Forsell oli lauantaina pelipäällä.

Inter ja VPS tarjosivat helteisellä Kupittaalla monivivahteisen näytelmän, jossa oli aineksia monenlaiseen draamaan. Tapahtumiin nähden lopputulos oli kummallekin keskikastin joukkueelle kuin torjuntavoitto, joka jätti hiukan myös hampaankoloon.

Onko 17. elokuuta varsinaissuomalaisten superpäivä?

Wilma Murto lähtee herkullisista lähtökohdista Müncheniin.

Milloin varsinaissuomalainen yleisurheilija on viimeksi voittanut ulkoratojen EM-kisoissa mitalin?

Otteluanalyysi: Hämäläinen päästi TPS:n piinasta

Kasper Hämäläinen iski TPS:n voittomaalin.

Melko hikinen voitto mutta voitto yhtä kaikki. TPS kukisti Mikkelin Palloilijat 1-0 jalkapalloilun Ykkösessä ja jatkaa sarjan kärjessä. TPS:n pelastaja oli Kasper Hämäläinen , jonka vaihtomies Daniel Rantanen vapautti keskelle. Hämäläinen tinttasi pallon tarkasti maaliin rangaistualueen rajan tuntumasta.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.