Sähkölaitteistojen varmennus- ja määräaikaistarkastuksissa on ilmennyt asennuksiin liittyviä puutteita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa sähkötöiden johtajia ja käytön johtajia tehostamaan toimintaansa ja valvomaan annettujen ohjeiden noudattamista. Käyttöönottotarkastukseen on keskityttävä huolellisesti. Huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa pitää noudattaa. Tukes ryhtyy valvomaan käytön johtajien toimintaa entistä tiiviimmin mm. dokumenttivalvonnan keinoin.

Tukes teki yhteenvedon valtuutettujen tarkastajien ja laitosten ilmoittamista sähkölaitteistojen varmennus- ja määräaikaistarkastuksista. Ne tekivät 5 673 varmennustarkastusta ja 3 476 määräaikaistarkastusta vuonna 2018. Uusintatarkastuksia ne määräsivät 94 – varmennuksissa 34 ja määräaikaisissa 60.

Työn etenemistä myötäilevällä vaiheittaisella käyttöönottotarkastuksella olisi monet varmennustarkastuspuutteet saatu karkotettua. Jämptimmällä huollolla ja kunnossapidollakin olisi tilanne määräaikaistarkastushavaintojen osalta ollut huomattavasti parempi.

Sähkötöiden johtajilla ja käytön johtajilla on siis ryhdistäytymisen paikka. Havaintojen perusteella sähkötöiden johtajien ja varsinkin käytön johtajien on otettava hommat paremmin hanskaansa sekä tehostettava toimintaansa ja valvottava annettujen ohjeiden noudattamista. Olisi keskityttävä huolellisemmin niin käyttöönottotarkastuksen tekemiseen kuin etenkin huolto- ja kunnossapito-ohjelman noudattamiseen sekä niiden dokumentointiin ja mittaustulosten asianmukaisuuden varmistamiseen.

Sähköturvallisuuden peruselementit ovat asianmukainen käyttöönottotarkastus ja sen jälkeinen suunnitelmallinen huolto ja kunnossapito.

Suurin osa varmennustarkastuksista tehtiin luokan 1b sähkölaitteistoihin (> 35 A, mm. pienteollisuus ja toimitilat). Vajaat 30 prosenttia tehtiin asuinrakennuksiin sekä noin 25 prosenttia käytön johtajaa edellyttäviin laitteistoihin. Myös määräaikaistarkastuksista suurin osa tehtiin luokan 1b laitteistoihin ja niin sanottuihin käytön johtaja -kohteisiin noin 11 prosenttia.

Varmennustarkastuskohteista 61 prosentissa ei todettu merkittäviä puutteita. Parannusta on lähes kymmenen prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Noin neljännes havaituista puutteista koski huomattavia käyttöönottotarkastuksen tekemiseen liittyviä puutteita. Saman verran oli huomattavia asennusten dokumentaatiopuutteita – noin puolet oli siis huomattavia asennusvirheitä.

Määräaikaistarkastuskohteista puolestaan 26 prosentissa ei todettu merkittäviä puutteita. Lukema on aiempien vuosien tasolla. Havaituista puutteista noin viidennes koski huomattavia asennusten dokumentaatiopuutteita, noin neljännes huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä laiminlyöntejä. noin 40 prosenttia huomattavia asennuspuutteita ja 15 prosenttia käyttöönottovaiheeseen liittyviä laiminlyöntejä.

Vakavia asennusvirheitä ja -puutteita todettiin viime vuonna varmennustarkastetuissa asennuskohteissa joka 30:nnessä sekä määräaikaistarkastetuissa sähkölaitteistoissa joka seitsemännessä kohteessa. Kohteista, joissa havaittiin puutteita, uusintatarkastukseen määrättiin lähes 18 prosenttia varmennustarkastuksissa ja noin 12 prosenttia määräaikaistarkastuksissa.

Tarkastusmääriin suhteutettuna vakavampia asennuspuutteita ja -virheitä tilastoitiin käytön johtajaa edellyttävissä luokan 2 sähkölaitteistoissa enemmän kuin muissa laitteistoissa. Tämä koski niin määräaikais- kuin varmennustarkastuksiakin. Varmennustarkastuksissa todettiin käyttöönottotarkastuksien tekemiseen liittyviä huomattavia puutteita enemmän kuin muissa.

Määräaikaistarkastuksissa huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä huomattavia puutteita oli reilusti yli kolmanneksessa. Määräaikaistarkastuksen runsaat puutteet voidaan useimmissa tapauksissa katsoa osoitukseksi siitä, että käytön johtaja ei ole huolehtinut riittävästi tehtävistään.

Tukes ryhtyy valvomaan käytön johtajien toimintaa entistä tiiviimmin, muun muassa dokumenttivalvonnan keinoin.

Millaisia virheitä varmennustarkastuksissa havaittiin? Varmennustarkastuksissa todettiin usein asennusvirheitä vikavirtasuojauksessa, jännitteeltään erilaisten johtimien erillään olossa, vedonpoistoissa ja nysien käytössä, laiteläpivientien tiivistyksissä sekä potentiaalin tasauksien kattavuudessa ja niiden merkinnöissä.

Myös ns. alaslaskettujen kattojen yhteydessä johtojärjestelmien asennusteissä/-alustoissa ja rasioiden kiinnityksissä todettiin puutteita. Kaapeleita saattoi olla niputettuna holtittomasti yhteen, jolloin niiden kuormitettavuus ei enää täyttänyt vaatimuksia ja ylipäätänsä kuormitettavuustarkastelut oli jätetty tekemättä. Taajuusmuuttajien kaapelointeja ei aina ollut toteutettu valmistajan ohjeiden mukaan eivätkä kaapeli- ja rasiavalinnat täyttäneet EMC-vaatimuksia.

Käyttöönottotarkastuksista tarkastajien vuosikertomukset mainitsivat etenkin asiattomat mittaustulokset sekä niiden puutteellisen jäljitettävyyden ja kattavuuden, varsinkin, jos kohteessa oli useampi sähköurakoitsija.

Millaisia puutteita määräaikaistarkastuksissa havaittiin? Määräaikaistarkastuksissa tyypillisimpiä havaintoja asennuspuutteista olivat puutteelliset kosketussuojaukset, rikkoutuneet laitteet ja mekaanisten suojauksien ja palokatkojen puuttuminen.

Tarkastuksissa tavattiin myös vikaantuneita loisteputkia ja vikavirtasuojakytkimiä sekä ylisuuria sulakkeita ja keskuksissa löysiä liitoksia. Muutostöiden yhteydessä kaapelihyllyt oli kuormittavuudenkin kannalta kyseenalaisesti ahdettu kaapeleilla, hyllyille oli jäänyt ylimääräisiä katkottuja kaapeleita suotta ”makaamaan” ja jopa jätetty ne päättämättä ja/tai syöttö luotettavasti erottamatta – jännite oli niihin kytketty tai käyttötoimenpitein kytkettävissä.

Myös tilojen käyttötarkoituksen muutokset oli jätettylaitteiden osalta huomioimatta. Huolto- ja kunnossapitotoiminnasta mainittiin usein, että tarvittava ohjelma puuttui tyystin, keskeiset mittaukset oli laiminlyöty, se ei kattanut koko laitteistoa (erikoistilat, kompensointi) tai toiminnan suunnitelmallisuus ontui.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)